28
Jisasi Iqu aŋgi ävaukqeŋqä*Makä 16:1-11; Lukä 24:1-12; Jonä 20:1-18
1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä ae äpäwqaŋga, hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, mäptqä timäutŋqä qäqä etaŋga, Mäliya Maktälataŋä iisä, Mäliya huizi iisä, iuaqu qua äptekuwiu hiŋuä qunyiyŋqä qe äpkiyi. 2 I pätqätaŋgiyäŋga maqänäŋi, ekä naqänäŋä hŋqu ikqe. Ii tiiŋä etaŋgiyä. Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu qäukuä yätuta äquvepätä, hikä ique kunmä-kunmä ämiqe, hikä iqueqä haqeqi äpmamiŋqe. 3 Eŋätqä iquesaŋi we nyuauä iqäqä eŋqä-paŋä äuŋgqe. Itaŋga iqueqä gquä quäuqä, qäpaiqä hiwiyä-häukuä eŋqä-paŋiqä. 4 Mäkä-iqä, hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwä iqua, qu iquenyqä zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä ipu, ämaqä ae äpäkoŋguwä eŋqä-paŋä-qua ekuwi.
5 Apäkä iuaqu äwimeqaŋgiyäŋga, eŋätqä iqu iuaquiŋi ätukqe. “Qe zä miqä panyinyqä. Nyi näqŋqeqä. Qe Jisasi, zä-huätatä äuequwä Iquenyqä qävqä iyŋqä äquvepqinyqä. 6 Iqu hiŋuiqänä ätkqä-pa, ae ävauqeqä. Täqi mäwiqä eänä. Iqu äwiŋqeu qunyiyäŋqä binyqä. 7 Itaŋga qe maqänä äwäsinyä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iquau tiiŋä suinyqä. ‘Iqu qua äptequwä iutaŋi ae ävauqeqä. Tiiŋä-pqä inänjqä. Iqu heŋi hiŋuiqä eväma, Galili iuŋqä äwqiyä. He Ique hiŋui, iu qumbŋqäuä ätqiyä’ suinyqä. Nyi kukŋuä tä hitmqä äquvepqeqä” ätukqe.
8 Iuaqu zä kiiŋä äwiŋgqä-qe, yeeqä naqänäŋä ikiyi. Maqänäŋi qua äptekuwä iu ävämaŋi, Iqueqä ämaqä iquau suiyŋqä tnäŋä qe äukiyi. 9 Hänaqä awä iqiŋi, Jisasi Iqu iuaqui äwimeqe, “Ziŋuitänjqä” ätukqe. Itaŋi iuaqu Iqu-täŋä qäqiqi äwiyi, Iqueqä yukiu a äkiqätäsinyä, Ique qoŋä äwoktäukiyi. 10 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iuaqui tiiŋä qe ätukqe. “Qe zä miqä panyinyqä. Äwäsinyä, Ŋqä guäkau suinyqä. Qu Galiliuŋqä äwäpu, iuŋi hiŋuä ŋqämbŋqeuä” ätukqe.
Mäkä-iqä iquauqä kukŋuiŋqä
11 Apäkä iuaqu yqänä wätqätaŋgiyäŋga, mäkä-iqä, hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwä iutaŋä hŋqua, Jerusälemä yäpä iŋgisa äpepiyi, hiqäva-imäkqä naqä iquau, nätmatqä eeqänäŋä i timäuqaŋgqeŋqä ätukuwi. 12 Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqeu miqä huiziquatä aquvä äqänäpu kukŋuä imäkpiyi, mäkä-iqä iquau mbqä kuapänäŋä äväpu, tii ätukuwi. 13 “He tiiŋä tquäpŋqe. ‘Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iqua heatqäŋga äpäpu, ne hiqaqä witauŋgua, Iqueqä huiwi quwä äma äwquwiqä.’ 14 Itaŋga kiyapqä kiŋganäŋä iqu kukŋuä tä qätä wiyqaŋga, haŋä-iqä memeqä yätŋqä, ne iqueŋi kukŋuä haŋuä ätuätanä imäkatuŋqueqä” ätukuwi.
15 Itaŋi mäkä-iqä iqua mbqä ämapiyi, ämaqä naqä iqua ätukuwä-pa ikuwi. Iŋi Israitqä iquauqä awä iqisaŋi, qu kukŋuä tä ätqa äpätqäŋuwi, täŋga täsuänä.
Jisasi Iqu, Iqueqä kukŋuä yäpakä ätukqeŋqä†Makä 16:14-18; Lukä 24:36-49; Jonä 20:19-23
16 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 11 iqua, qua Galiliuŋqä qaŋä äwäpu, qoqoŋä Jisasi Iqu ätukqä iu ätimäukuwi. 17 Iqiŋi qu Ique hiŋuä äqumbiyi, qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeu ämamäukuwi. Iŋäqe qutaŋä hŋqua Iqueŋqe, kŋuä hŋquaqu indqänmiŋuwi.
18 Jisasi Iqu qäqiqi äpätä, iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä eeqänäŋä qäukuä iutä, qua täutä mimqe, Goti Hanjuwä Iqu Nyi yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä ändapqeqä. 19 Iiŋiŋqe, he hueqä-himqä eeqänäŋä iuŋqä äwäpu, qokä-apäkä iuŋi, Nyaqä ämaqä hipŋqä motquapiyä. He iquauŋi, Apiqueqä yoqeu, Ymeqä Iqueqä yoqeu, Dŋä Äŋguä Iqueqä yoqeuta, asŋä qäpŋqeqä. 20 Itaŋga qu qänaknä ipŋqä diŋqe, kukŋuä eeqänäŋä Nyi ‘Iiŋä-iiŋä imäkpnuwäŋqeqä’ etqäqe, he ämotqueqäpŋqeqä.
Kukŋuä tiiŋiŋqä kŋuä metpŋqänänyä. Qua tqu qäpu heniqeŋqe, Nyi hiunji eeqänäŋi, hesä anä pmetmqänä” ätukqe.