1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä hŋqueŋi, Jisasi Iqu kuä-witqä wäuŋuä iu ikämiŋqe. Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua anä ikipu, kuä-witqe ätäkäpu änmiŋuwi. 2 Iqua e iqaŋgä äqumbiyi, Parisi hŋqua tii ätukuwi. “Nätmatqä iiŋi, neyaqä suqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne pmua imäkätuŋqueqä. He iiŋi suŋqä imäkqäuä?” ätukuwi.

3 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Hiŋuiqänäŋi, neqä awiqu Dewiti iqutä, iqueqä ämaqä iquatä buayä dä äpäkonäpiyäŋga imäkkqeŋqe, he kukŋui a matäuqä itqäŋuwätanä? 4 Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväqe, buayä Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqi äwämiŋqe, ämakqe. Buayä iiŋi, hiqäva-imäkqä iquanä ämepu bŋqä äwämiŋqe. Huiziquauŋqe, ii pmuai. Iŋäqe, Dewiti iqu ämeqe, änätä, hui iqueqä ämaqä iquau äwikqeqä” ätukqe. 5 Tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Hiunji hapä pmeqeuŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu ämitqänä.”

6 Hiunji hapä pmeqä huiziqueŋi, Jisasi Iqu aŋä aquväqŋqä hŋque äpaquväqe, näqŋqä äwimiŋqe. Qutä anäŋi, ämaqä hipa ämuaŋgisaŋi quvqä-täŋä hŋqu äpmamiŋqe. 7 Iŋgaŋi kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä kŋui, “Ämaqä Iqu ämaqä tqueŋi, hiunji hapä pmeqä täŋgaŋi, äŋguä iwimäkäŋqutiyä, ä äŋguä mäwimäkqä yäŋqutiyä?” vqaŋgi, Jisasi Ique kukŋuä mitpnuwäŋqä hänaqeŋqä qävqä ipu, hiŋuä äqumbu äpmamiŋuwi. 8 Itaŋgi Jisasi Iqu iquauqä kŋuä indqäŋqä imŋiŋqe näqŋqe eäqe, Iqu ämaqä hipa quvqä ique ätukqe. “Si ävautnä, ämaqä iquauqä hiŋuä iqi pämä tqävä.” I tquaŋga, iqu ävautä e imäkkqe.

9 Iqu e imäkqaŋga, Jisasi Iqu iquau ätukqe. “Nyi yatŋqä eyqänä. Neyaqä suqä duŋi, hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne suqä äŋguä imäkatuŋquätanä, ä quvqä imäkatuŋquätanä? Ne ämaqä qui imäkmbŋqä pmetaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä vatuŋquätanä, ä qui iwimäkatuŋquätanä?” ätukqe.

10 E ätuäqe, Iqu ämaqä eeqänäŋä iu hiŋuä äquŋgäwäqe, ämaqä hipa quvqä ique, “Si tqä hipae jänä väpäyä” ätukqe. Iqu tquaŋgqä-pa imäkqaŋga, iqueqä hipae äŋguä qe imäŋgqe. 11 Iiŋä äqumbiyi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä äwqä äkasuwä kuapänä muŋgaŋga, tii ätŋguwi. “Ne Jisasi Iqueŋi, äänä imäkatuŋquäwä?”

12 Heatqä hŋqueŋi Jisasi Iqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tuätŋqä qoqoŋä yätuŋqä äyäqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tätqätaŋgi zä ävekqe. 13 Mäptqä timäuqaŋga, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tääqä ätuätumeqe, qutaŋä 12 iquau atäuŋuä äväqe, “ämaqä wäuŋuäŋqä dowatqä” änyuätkqe. 14-16 Ämaqä iiŋi, hŋqu iqueqä yoqe Saimonä ique. Iqueŋi, Jisasi Iqu “Pitä iqukiyqä” ätukqe. Hŋqu Endru, Saimonä iqueqä käŋgueque, hŋqu Jemisi ique, hŋqu Jonä ique, hŋqu Pilipä ique, hŋqu Batromi ique, hŋqu Matiu ique, hŋqu Tomasi ique, hŋqu Jemisi, Aläpiyasi iqueqä ymeqä ique, hŋqu Saimonä, ämaqä Selotqä iutaŋä-que, hŋqu Jutasi, Jemisi iqueqä ymeqä ique, hŋqu Jutasi Iskarioti ique. Ämaqä yäpakä tqu, qänakndaŋi Jisasi Ique ämaqä himä-wiuŋqä iquau väniŋqä ique.

17 Iqu iquau atäuŋuä ae äväqe, iquatä anä äppiyi, Iqu aŋä quauŋä hŋqäqi, ämaqä kuapänäŋä iquatä pämä anä ätqäukuwi. Iqutä anä ätqäumiŋuwä iqua, kuapänäŋä hŋqua, Iqueqä wäuŋuä ämotquamiŋqä iquai. Ämaqä huiziqua, hui qua Jutiya im-imä äpmakäwäŋuwä iutaŋi, hui aŋä-himqä Jerusälemä iutaŋi, hui eqä-huäŋä maŋä, aŋä-himqä Tayätä Saitonätä iŋgisaŋä-pqe anä äpmamiŋuwi. 18 Iŋgaŋi qu Jisasi Iqueä kukŋui qätä wipŋqätä, iquauqä täŋä-yaqä äŋguä imämbŋqätä, äwimakuwi. Ga ämaqä dŋä quvqä iquauta qui imäknätqätaŋguwä iquauŋi, Jisasi Iqu äŋguä qe iwimäkkqe. 19 Ämaqä eeqänäŋi, qu Jisasi Iqueä yäŋänäqŋqä dutaŋi äŋguä imänäpiyä diŋqä, äwutmaqänanä-tpu imiŋuwi.

20 Iŋgaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau hiŋuä äqunäqe, tii ätukqe. “Ämaqä nätmatqä maeqä iquenyä, he yeeqä enyänä. Tinjqä. Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋi, hiqeqä. 21 Ämaqä täŋga buayä dä eyätŋqä iquenyä, yeeqä enyänä. Tinjqä. Qänakndaŋi he buayä kuapänä änäpu, äwqä äŋguä hipäsäniqeqä. Ämaqä kŋuä äqiyätqäŋuwä iquenyä, he yeeqä enyänä. Tinjqä. He qänakndaŋi, tä spnuwiqä. 22 Qänakndaŋi, he Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä duta, qu äwqä äkasuwä kiiŋä etäpu, huätä endowatäpu, kukŋuä quvqä etäpu, hiqä yoqeŋqä ‘quvqeqä’ etäpu, qui imäkqaŋgpqäŋgaŋi, he yeeqä iqäpŋqä. 23 Hea iŋgaŋi, he aquvänä ipu, häukuä qutäqäpŋqä. Tinjqä. Nätmatqä äŋguänäŋä kuapänäŋi, qäukuä haqä yätu henyqä näwinyä äwinä. Suqä qu emäkpŋqä-paŋi, iquauqä kaqä-kawäka qäŋganäŋi hiŋuä-tqä iquauŋi iiŋä imäkmiŋuwiqä” ätukqe.

24 “Itaŋga ämaqä nätmatqä kuapä-täŋä iquenä, äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Nätmatqä hiqä äwqä äŋguä imäkmbŋqe, he ae ämeŋäuä. 25 He täŋga buayä änäpu, äŋguä äpmeŋuwä iquenä, äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Qänakndaŋi, he dä heyäniqeqä. He täŋga tä äsätqäŋuwä iquenä, he äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Qänakndaŋi, he ka ipu, kŋuä qäyqäpnuwiqä. 26 Ämaqä eeqänäŋi henyŋqä aquvänä iqaŋgpqäŋgaŋi, he äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Qäŋganäŋäŋgaŋi, hiŋuä-tqä quaŋgä iquauŋi, kaqä-kawäka iquauŋqä aquvänä asä e imiŋuwä-qe, iquauŋi haŋä-iqe, äwimakqeqä” ätukqe.

27 “Nyi he etqänä. Nyaqä kukŋuä qätä änyiyätqäŋuwä iquenä, he hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqä, naqä-qakuänä heŋguätŋqeqä. Ämaqä henyqä mäwiŋqä itŋqä iquauŋi, he suqä äŋguänäŋä dinä iwimäkqäpŋqeqä. 28 Ämaqe, he qui imäkmbŋqä diŋqä tääqä ätätqäŋuwä iquauŋi, he iqua äŋguä pmapŋqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tquäpŋqeqä! He ämaqä qui emäkätqätaŋguwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu iquau yätamäkqä vätŋqä tääqä tquäpŋqeqä! 29 Ämaqä hŋqu saqä maŋgawä iu kpäsqaŋqutqe, si hŋgisa inä wimäkqätŋqeqä. Ämaqä hŋqu saqä gquä quäuqä äquvätqe, gquetä qäsä qäyä ämequänä. 30 Ämaqä eeqänäŋi, nätmatqäŋqä yatŋqä kiyqaŋguwä iquauŋi, si äwisŋqeqä. Ämaqä hŋqu saqä nätmatqä meqaŋgutqe, si ‘Aŋgi dapiyäqe’ mätquä pa iqätŋqä. 31 Suqe, ämaqä qu he emäkpŋqä enyäŋqä-paŋi, he-pqe quŋi inä iwimäkpŋqeqä” ätukqe.

32 “He ämaqä henyqä äwinyätŋqä iquauŋqänä eŋgaŋgutqe, iiŋä itqäŋuwitaŋi, he nätmatqä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä hipa iutaŋi, squä mapnuwäŋqäwä? Hmanjqä. Ii tiinjqä. Ämaqä suqä quvqä imäkqä iqua-pqe, iquauŋqä winyätqätaŋgqä iquauŋqänä äwinyätä, asä inä imäkqä-quaiqä. 33 He ämaqä äŋguä emäkqaŋguwä iquaunä äŋguä iwimäkqaŋgpqe, he nätmatqä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä hipa iutaŋi, squä mapnuwäŋqäwä? Hmanjqä. Ii tiinjqä. Ämaqä suqä quvqä imäkqä iquapqe, asä inä imäkqä-quaiqä. 34 He ‘Iqu aŋgumä kima dapqoŋqä’ kŋuä indqämbu, ämaqä hŋque qanyinä vqaŋgpqe, he nätmatqä äŋguänäŋi squä mapnuwäŋqäwä? Hmanjqä. Ii tiinjqä. Suqä quvqä imäkqä iqua, ‘Iqu aŋgumä dapqoŋqä’ kŋuä indqämbu, suqä quvqä imäkqä huiziquau qanyinä wipŋqäuä. 35 Itaŋga, hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqä eŋgaŋguti, iquauŋi äŋguä iwimäkpŋqäuä. ‘Ämaqä tqu, aŋgumä mändapqä yäŋqiyä’ kŋuä qäyä indqänäpu, qanyinä wipŋqäuä. He suqä iiŋä imäkpqe, Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä ymeqä äpmepu, qänakndaŋi nätmatqä kuapänä Iqueqä hipa iutaŋi mapnuwiqä. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä qu Iquenyqä ‘äŋguiqä’ mätquä ipu, suqä quvqä imäkätqätaŋguwä iquauŋi, äŋguänä ämitqäuä. 36 Goti Hiqä Heniqu, ämaqeuŋqä wiuŋqä miqä, huäqä äwunätŋqä-pa, he-pqä huäqä heunätŋqeqä” ätukqe.

37 “He ämaqä iquauqä suqeŋqä iwäsäupu, ‘Ämaqä quvqä-quaiqä’ matqä pambiyä. He iiŋä mimäkqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu heŋä-pqe memäkqä yäŋqiyä. Ämaqä hŋqu suqä quvqä imäkqaŋgqeŋqä, ‘Iqueŋi pizqä päkiyä’ mätquä pambiyä. He e mätquä iqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu henyqä e mätquä yäŋqiyä. He suqä quvqä qäyä etqueqaŋgpi, heqä äwqe haŋuä imäknäpu, hui enyänä. He iiŋä imäkqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, iiŋä emäkäŋqiyä” ätukqe. 38 “He nätmatqä ämaqeu vqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä tiiŋä hetapäŋqiyä. Iqu qa maŋguä ämanyuäqe, mändi äkisäutä, aŋgumä hui ämanyueqaŋga maŋguä ämnätä, hui qua mäŋi äpäkŋgqä-paŋä iiŋä hetapäŋqiyä. He nätmatqä qäyunä äwipqä-paŋä iiŋi, asä iiŋä hetapäŋqiyä” ätukqe.† Matiu 7:1-2

39 Iwä Iqu iquauŋi, kukŋuä ktqe tiiŋä-pqe ätukqe. “Ämaqä hiŋuä quvqä hŋqu, hiŋuä quvqä hŋqueŋi, äŋguä itmetä hänaqeŋi äŋguä motqueniqiyä? Oeyä, qäquaqu qua hovqä bu päwäyŋqinyqä. 40 Ämaqä hŋqu näqŋqä ämetqe, iqueqä näqŋqä-vqä iqueŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä. Ämaqä näqŋqä eeqänä qäpu ämapqä iqua, quwqä näqŋqä-vqä iqutäŋi, asänäŋä hipŋqäuä” ätukqe.

41 “Si tqä tta-tuŋgueqä hiŋuiu, hinoqukuä wäŋqä änyätaŋgqä ipi äqunätnä, tqä hiŋui zä naqänäŋä iqu qäyä witaŋgi kŋuä mindqäŋquki, suŋqä tutndi? 42 Iŋi äänä etaŋgikä? Tqä hiŋuiuŋi, zä naqänäŋä hŋqu qäyä witaŋgi hiŋuä änä mäquŋquä itnä, tqä tta-tuŋguequeŋi, ‘Tasi-guequkiyä, tqä hiŋuiuŋi, hinoqukui nyi huätä makmäumqänä-qe,’ äänä tutŋqäwä? Si wopqä itnä, kukŋuinä tqä-qukiyi. Zä naqänäŋä tqä hiŋuiu äwiŋqe, huätä ganä mamändŋqeqä. Iiŋä itŋi, si hiŋuä äŋguä äqänätnä, tqä tta-tuŋguequeä hinoqukui, huätä mamäutŋqeqä” ätukqe.‡ Matiu 7:3-5

43 “Zä äŋguä di, näŋqä ququvqä maqiyqä yänä. Itaŋga, zä quvqä di, häukuä äŋguä maqiyqä yäŋqiyä. 44 Ämaqe, zä-häukuä hiŋuä äqunäpu, ‘äŋguätiyä, quvqätiyä?’ kŋuä indqämbŋqäuä. Qu zä-yäuŋguä maeqä guä yäŋä-täŋä iqiŋi, zä-eaqä häukui dupŋqe, mäwqä ipŋqäuä. Qu wainqäŋqänä kŋuä indqäŋga äupqe, guä yäŋä-täŋä iquauŋi, hiŋgi manduqä ipŋqäuä. 45 Iiŋä eŋqä-paŋi, ämaqä äŋguänäŋä iqua, kŋuä äŋguänäŋä indqänäpu, suqä äŋguänäŋä di imäkpŋqäuä. Ämaqä quvqä iqua, kŋuä quvqä huitaŋä-huitaŋä indqänäpu, suqä quvqä imäkpŋqäuä. Ämaqä iquauqä kukŋui, ii iquauqä kŋuä indqäŋqä dutanjqä” ätukqe.

46 Itaŋgi “He ‘Naqä Iqukiyä’ ändäpiyä-qe, Nyaqä kukŋuiŋqä qänaknä manyiyqä itqäŋuwi, suŋqäwä? 47 Ämaqä Nyinyqä äpätä, Nyaqä kukŋuä qätä änyiyätä, qänaknä iqäqä iquenyqe, Nyi näqŋqä hitapmqänä. 48 Ämaqä iqu tiinjqä. Ämaqä hŋqu, qua mäŋqä mämä äptäqe, hikä iuŋi aŋä haqeqi yäŋänäqŋqä ämätqä-paŋä, iiŋiqä. Maqŋqä hitaŋgua, eqä huakä ätimäutä, aŋä du yäŋänäqŋqä äpäsqäqe, ämaqä iqu aŋä yäŋänäqŋqä ämätätqä-qae, aŋi ämeŋä miqä yäŋqiyä. 49 Ämaqä hŋqu Nyaqä kukŋui qätä änyiyätä, qänaknä miqä iqä iqu, ii tiinjqä. Ämaqä qua mäqueqä aŋä hiŋginä ämätätqe, qänakndaŋi eqä huakä äpätä, aŋi qui imäkätä, qua iqi äpäkŋgqä-paŋä iiŋiqä” ätukqe.