1 Hiunji hatŋä hmbu äpmeqe, Jisasi Iqu Kapänamäŋqä aŋgumä äukqe. Itaŋga ämaqe, “Jisasi Iqu aŋä iqi aŋgi ätimäuqiyä” tqaŋgä äwikuwi. 2 Iŋi ämaqä kuapänäŋi, Iquenyqä aquvä äqänäpu, aŋä iuŋi näwinyä tä äptembiyi, aŋä huä, aŋä ququawä-pqä iqiŋi kiqä ämaqenä äpmakuwi. Iŋgaŋi Iqu quŋi, Goti Iqueä kukŋui awä ätukqe.

3 Itaŋga, ämaqä hŋquaqu-hŋquaquiŋä hŋqua, ämaqä täŋä-yaqä ŋŋuä-täŋä hŋque, Iquenyqä isuäŋä äqäŋga ätimäukuwi. 4 Ämaqä kuapänä etaŋgä, Jisasi Iquenyŋqä änä mäma mäpeyqä ipiyi, aŋä atääqä, Jisasi Iqu pmetaŋgqä iutanä ätaqäkuwi. Ii ätaqäpiyi, ämaqä iqu isuäŋiu yqänä wiqä-que, Iquenyqä guä äqiyäŋguatkuwi.

5 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, quwqä Iquenyqä “täŋä-yaqä huätä mamäuŋqiyä” kŋui, yäŋänäqŋqä metaŋgä äqunäqe, Iqu ämaqä iqueŋi, “Ŋqä ämaqä iquki, saqä suqä quvqe, huätä ämakmäuqänä” ätukqe.

6 I tquaŋga, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, qätä äwipu äpmapiyäŋgaŋi, kŋuä tii indqänmiŋuwi. 7 “Äi! Iqu kukŋuä tä, qäyu matqä iqiyä. Iqu Goti Ique äkittqiyeqiyä. Suqä quvqä, huätä mamäutŋqe, tqukä? Naqä-hŋqunäŋi, Goti Iqunänjqä.”

8 Jisasi Iqu, quwqä kŋuä zä indqänmiŋuwä imŋi, näqŋqä maqänä ämeqetaŋi, tii ätukqe. “He kŋuä iiŋä di, suŋqä indqänätqäŋäuä? 9 Ämaqä täŋä-yaqä ŋŋuä-täŋä ique äŋguä iwimäkmqe, ‘Tqä suqä quvqe huätä ämakmäuqänä’ tquä iquta? Ä, ‘Pämä äpmetnä, tqä isuäŋi ämetnä, qaŋä uvä!’ tquä iquta? Wäuŋuä haŋä mämiqä, qeiqinyäŋi, äkisque? 10-11 Nyi he näqŋqä epŋqe, ämetquamqänä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua täutaŋä suqä quvqe huätä mamäuqeŋqe, yäŋänäqŋqä-täŋä Iquvqä.” Ii ätuäqetaŋi, ämaqä täŋä-yaqä ŋŋuä-täŋä iqueŋi, “Si pämä äpmetnä, tqä isuäŋi ämetnä, tqä aŋiuŋqä uvä!” ätukqe.

12 I tquaŋgqeŋqä, ämaqä eeqänä hiŋuä qunätaŋguwäŋgaŋi, iqu pämä äpmeqe, iqueqä isuäŋi maqänä ämetä, äukqe. Qu hiŋuä iiŋä äqumbiyi, näwi miiqä yäŋä ipu, tii ätukuwi. “Ne nätmatqä tiiŋä hui hiŋuä mäquŋquä ituŋqueqä” ätäpu, Goti Iqueä yoqe, haqeu ämamäukuwi.

13 Jisasi Iqu aŋgumä, eqä-huäŋä Galili maŋä iu äukqe. Itaŋga ämaqä kuapänä Iqueŋqä pqaŋguwäŋga, Iqu quŋi, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä äwimiŋqe. 14 Jisasi Iqu qaŋä äwätäqäŋgaŋi, mbqä motauqä Lipai, Aläpiyasi iqueqä hikŋä iqu, mbqä motauqä aŋiu pmetaŋgi äqunäqe, “Lipai iquki, si Nyi qänaki nyivändiyä!” ätukqe. I tquaŋgaŋi, Lipai iqu pämä ätqäuqe, Jisasi Ique qänaki äwivändkqe.

15 Itaŋgaŋi Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Lipai iqueä aŋiu buayä gaŋguwäŋgaŋi, ämaqä mbqä motauqä kuapänäŋä hui, ä suqä quvqä imäkqä kuapänäŋitäŋi, qutä buayä anä äŋguwi. Ämaqä iiŋä iqua, Ique qänaki äwivändmiŋuwi, qu aaŋä hävemnäqŋqä iquayi. 16 Parisi iquautaŋä, Goti Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, Jisasi Iqu, mbqä motauqä iquatä, ä suqä quvqä imäkqä iquatä, buayä anä gaŋgi äqumbiyi, qu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, yatŋqä tii äwikuwi. “Jisasi Iqu mbqä motauqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatäŋi, buayä anäŋi, suŋqä äŋgiyä?” ätukuwi.

17 Qu yatŋqä ii vqaŋgä äwiyäqe, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä täŋä-yaqä maeqä äŋguä iqua, duuta iquauŋqä mäwqä ipnä. Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquanä, iquauŋqä upnä. Iiŋä eŋqä-paŋi, Nyi ämaqä suqä quvqä mimäkqä iquaŋqä tääqä tmqä mapqä iqäqe. Nyi ämaqä suqä quvqä imäkqä iquauŋqä äpqe.”

18 Jonä iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Parisi iquatä, Goti Iqueä kukŋuä-suqeu qänaknä ipu, ymisaŋä maŋqä pmetaŋgä, ämaqä hui Jisasi Iquenyqä äppiyi, yatŋqä tii äwikuwi. “Jonä iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Parisi iquauqä iquatäŋi, ymisaŋä maŋqä äpmeŋäuä. Itaŋga saqä iqua, iiŋi miqe, suŋqäwä?”

19 Kimaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu apäkä metŋqä itä, ämaqeŋqä tääqä tqaŋgi, ätimäupqe, qu ymisaŋä maŋqä pmeqätanä? Iqu anä epiyi, qu ii mimäkqä ipnä. 20 Qänakndaŋi, ämaqä apäkä ämetqä ique ätuma uwqaŋguwäŋgaŋi, qu ymisaŋä maŋqe, iŋganä pmapnuwi. 21 Ii suqä tiiŋä eŋqä-paŋiyi. Ämaqe, yuä änyä-häŋi ämepu, yuä yäuä äpknätaŋgqeu, guä mäktäpiqä ipnä. Ii imäkpqä iuŋi, asŋä äqäpqä, ga ye itqaŋgaŋi, yuä häŋi äväumetä, yäuä duŋi naqänäŋä pknätŋqä imäkqa wäniqe. 22 Tiiŋä-pqä inänji. Wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä häkä yäuä iu maŋguä mequatimäuqä danä ipnä. Qu qätäyqä equatimäupqe, wainqä-eqe maŋguä iŋga äpeyätä, yaqueqä huiwä iiŋi opnätä, ga eqetä, huiwitäŋi, qui imäknyinyiyi. Iiŋiŋqe, wainqä-eqä änyä-häŋi, kiqä yaqueqä huiwä häkä änyä-häŋä iunä equatimepnuwi.”

23 Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋga, kuä-witqä wäuŋuä iŋgäwätaŋgqä iu äukuwi. Itaŋga Iqueqä ämaqä iqua, kuä-witqä hui iwakkuwi. 24 Ii iqaŋguwiŋqä, Parisi iqua Jisasi Iqueŋi, “Hiŋuä qunyä! Tqä ämaqä iqua, neyaqä Sämbatqä hiunji hapä pmeqä suqeu qänaki miqe, suŋqä iqäuä?” ätukuwi.

25 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ämävauqe tii ätukqe. “Dewiti iqutä, iqueqä ämaqä iquatä, buayä dä vqaŋga imäkkuwiŋqe, he a matäuqä itqäŋuwätanä?*1 Samueli 21:1-6 26 Tiiŋä etaŋgi. Apiata iqu, hiqäva-imäkqä naqä pmetaŋga, Dewiti iqu Goti Iqueä aŋiu äpeyätä, bretqä Goti Iqueä yoqe ätnä witaŋgqe ämetä, äŋgqe. Neqä suqä duŋi, ämaqä Goti Iquenyqä hiqäva-imäkqä iquanä äŋqe qäyä etaŋgi, iqu änätä, iqueqä ämaqä iquau-pqe inä äwikqe.”

27 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Sämbatqä hiunji hapä pmeqä iqu, Goti Iqu, ämaqeu yätamäkqä vätŋqä imäkkqä iiyi. Ä ämaqe, Sämbatqä ique yätamäkqä wipŋqä mimäkqä ikqe. 28 Iiŋä etaŋgi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Sämbatqeu Ämiqä Iquvi.”