4
Jesus e usuhia Satan
(Mt 4.1-11; Mk 1.12-13)
1 Jesus ni masike mai i te Riva Jordan ma naa mahi TeAitu Tapu, teenaa taakina iloo a Ia TeAitu Tapu raa ki loto mouku. 2 Jesus ni taka i te kina naa ana aso e matahaa, teenaa hanatu iloo Satan no usuusuhia. I naa aso naa hakkaatoa raa, a Ia ni seai ana kaikai ni kai, teenaa a Ia ni lono i tana hiikai i te hakaoti ana naa aso naa.
3 Teenaa ki mee ake Satan peelaa kiaa Ia, “Ki mee maa koe naa ko te Tama TeAtua, taratara ake ki te hatu nei ki huri no mee ma se haraoa.”
4 Tevana iaa Jesus ni hakaahe ake peelaa, “Te Laupepa Tapu raa e taratara peenei, ‘Te tama see lavaa te ora i te haraoa koi.’ ”✡Deut 8.3
5 Teenaa Satan ki toa a ia Jesus ki aruna no hakaari ake i te saaita naa lokoi i naa henua hakkaatoa i te maarama nei. 6 Satan ki mee ake kiaa Ia, “Nau ma ki kauatu naa mahi nei aa ma naa henua nei hakkaatoa, i naa nohorana nei ni hookina mai hakkaatoa kiaa nau, aa nau e lavaa te hookii naa mee nei ki taku tama e hiihai maa nau ki kauake. 7 Ki mee maa koe e lotu kiaa nau, nau ma ki kauatu naa mee nei hakkaatoa kiaa koe.”
8 Jesus ki mee ake, “Te Laupepa Tapu raa e taratara maa, ‘Koe ki lotu ki TeAriki too Atua, aa koe ku heheuna koi iaa Ia!’ ”✡Deut 6.13
9 Ki oti raa Satan ku taakina a ia Jesus ki Jerusalem no hakatuuria i te taffuu i aruna hakaoti te Hare Tapu, teenaa ki mee ake, “Ki mee maa koe ko te Tama TeAtua, koe ku sopo ki laro. 10 I te Laupepa Tapu raa e taratara maa, ‘TeAtua ma ki mee ake ki ana ensol raa ki saapai atu kiaa koe.’✡Ps 91.11 11 Te Laupepa Tapu naa e taratara hoki maa, ‘Naa tama naa ma ki saapai atu ki see pakkuu oo vae i naa hatu.’ ”✡Ps 91.12
12 Araa Jesus ku mee ake, “Te Laupepa Tapu raa e mee maa, ‘Koe see haaiteria a koe TeAriki too Atua.’ ”✡Deut 6.16
13 Saaita Satan ni oti te usuusuhia a ia Jesus raa, hakataha iloo no ttari, i aa ia ma ki ahe ake i teelaa saaita.
Jesus e akonaki te kanohenua
(Mt 4.12-17; Mk 1.14-15)
14 Ki oti raa Jesus ku ahe hoki ki Galilee, teenaa naa mahi TeAitu Tapu raa ni takkoto iaa Ia. Tana lono ni tere vaaroto naa matakaaina naa hakkaatoa. 15 A Ia ni akonaki naa tama raa iloto naa hare lotu laatou. Naa tama naa hakkaatoa ni hakannau iaa Ia.
Jesus e hakakkeeina naa tama i Nazareth
(Mt 13.53-58; Mk 6.1-6)
16 Jesus ni hano ki Nazareth, tana matakaaina ni matua ai. I te Sabat raa, Jesus ni hano ki te hare lotu, e mee pee ko i-ana hanohano i naa Sabat hakkaatoa. Teenaa a Ia ni uru atu no tuu iloo imua ki ppau naa taratara te Laupepa Tapu. 17 Te laupepa Isaiah, te pure TeAtua raa, ni hookina atu kiaa Ia ki ppau. Teenaa a Ia ki taaraki te laupepa e rii naa no lave iloo te kina e sissii peelaa:
18 “TeAitu Tapu TeAtua raa e takoto iaa nau,✡Is 61.1-2 (LXX)
i te aa, i aa nau ni hakamaatinoria TeAtua ki hakaea nau te Lono Taukareka raa ki naa tama e nnoho hakaaroha.
Nau ni heunatia mai TeAtua ki hakaea nau ki te henua ki illoa laatou maa naa tama e karapusi raa ma ki oti ku hakassaoria,
aa naa tama e ppuni naa karamata laatou raa ma ki kkite;
naa tama e mmaha i te lopo vana hakallika raa ma ki hakattanaria,
19 aa ki luilui ki te henua peelaa maa te ssao TeAriki ki hakasao tana kanohenua raa ku tae iho.”
20 Ki oti raa Jesus ku ppui te laupepa raa no kauake ki te tama e heheuna i te hare lotu naa, teenaa noho iloo ia ki laro. Naa tama hakkaatoa iloto te hare lotu naa ni nnoho ka ttoka atu kiaa Ia. 21 Teenaa ki mee ake Jesus ki laatou, “Te aso nei raa, naa taratara kootou e llono nei ku ttino.”
22 Naa tama naa ni taratara hakanau iloo iaa Ia, aa laatou ni oho i te ttonu ana taratara e kauake. Teenaa ki taratara laatou peelaa, “Teenei seai ko te tama Joseph?”
23 Teenaa ki mee ake Jesus ki laatou, “Nau e iloa maa kootou ma ki kaumai te taratara hakasese e mee peelaa, ‘Te tokta nei, mee soko kkoe ki marooroo koe!’ Kootou ma ki taratara mai hoki maa kootou ni lono maa nau ni hakassura naa mahi TeAtua i Capernaum, teenaa, ki hakasura hoki ni vana peenaa i taku tino henua nei.” 24 Jesus ki mee ake, “Nau ku kauatu te taratara maaoni nei: see hai pure TeAtua ma ki haia hakaraaoina naa tama i naa tino henua laatou.✡Jn 4.44
25 “Hakannoo mai ki taratara atu nau: e maaoni maa ni tammaki iloo naa puruna haahine ni nnoho i Israel i te ssao Elijah, teenaa ko te ssao te vailaa e lasi ni too i ana setau e toru ma te vasi, ka sura te one e hakamataku i naa matakaaina hakkaatoa.✡1 Kgs 17.1 26 Tevana iaa Elijah ni see heunatia TeAtua ki se tama peelaa i Israel, seai. A ia ni heunatia ki hano ki te puruna ffine tokotasi e noho i Sarafat i te matakaaina Saidon.✡1 Kgs 17.8-16
27 “E tammaki naa tama i Israel ni haia te leprosi i te ssao Elisa; tevana iaa ni see hai tama i laatou ni haia no marooroo, teelaa ko Naaman koi, te tama haka Syria.”✡2 Kgs 5.1-14
28 Te saaita naa tama iloto te hare lotu naa ni llono i naa taratara nei raa, naa tama naa ni lloto iloo. 29 Naa tama naa ni masike no taakina iloo laatou Jesus ki taha te matakaaina naa. Te matakaaina naa e tuu i aruna te tamaa mouna. Jesus ni toa laatou ki te tauru te mouna naa, teenaa i laatou e mannatu ma ki peesia te tama naa ki laro i te hakattoo ana. 30 Tevana iaa Jesus ni sare koi vaaroto te kuturana naa no hakataha i laatou.
Te tama e tauria te tipua hakallika
(Mk 1.21-28)
31 Araa Jesus ku hano ki Capernaum, se matakaaina iloto Galilee, no kaamata te akonaki naa tama raa i te aso te Sabat. 32 Naa tama naa ni massaro iloo i naa akonaki Jesus naa, i te aa i taana raa ni taratara hakamaatua iloo. ✡Mt 7.28-29
33 I te saaita naa raa e mee te tama iloto te hare lotu naa e mee tana tipua hakallika iaa ia. Te tama naa ni tanitani varo peelaa, 34 “Jesus, te tama i Nazareth! Koe e aa i maatou? Koe ni au ma ki taaia maatou? Nau e iloa iaa koe: koe naa ko te Tama e Tapu e heunatia mai TeAtua!”
35 Teenaa ki huri atu Jesus no nutua te tipua naa, “Ppui too pukua aa koe ku hakataha i te tama naa!” Te tipua naa ni peesia a ia te tanata naa ki laro ka hakataha i te tama naa. Tevana iaa te tanata naa ni seai tana vana hakallika ni haia a ia.
36 Naa tama naa hakkaatoa ni oho iloo ka taratara soko laatou peelaa, “Teenei ni taratara peehea e haimahi peenei? Ttama nei e taratara ake hakamaatua ki naa tippua raa, teenaa oo iho lokoi naa tippua raa ki taha.” 37 Naa taratara i naa vana Jesus ni mee raa ni tere vaaroto naa matakaaina naa hakkaatoa.
Jesus e mee te lopo tama e mmaki no malolloo
(Mt 8.14-17; Mk 1.29-34)
38 Ki oti raa Jesus ku masike i te hare lotu naa no hano ki te hare Simon. A Ia e hanatu peenaa raa, te hinaona Simon raa e laavea te maki makallii e lasi. Teenaa vanaake iloo naa tama iloto te hare naa kiaa Ia ki haia te ffine raa ki marooroo. 39 Jesus ni hano no tuu i te kina te ffine naa e moe raa no nutua a Ia te maki raa ki hakataha, teenaa ki hakataha ai te maki naa. Te ffine naa ni masike lokoi i te saaita naa no kaamata te tattaa naa kaikai naa tama i te hare naa.
40 I te saaita te laa ni suru raa, te henua ni too ake ki Jesus naa tama hakkaatoa teelaa e laavea te kau maki, teenaa Jesus ki hakapiri atu ana rima i aruna laatou no malolloo naa tama naa hakkaatoa. 41 Naa tippua hoki ni tau i aaraa tama i laatou ni kerekereia Jesus ki hakattaha, teenaa ki tanitani varo atu naa tippua raa peelaa, “Koe raa ko te Tama TeAtua.”
Tevana iaa Jesus ni huri atu no nutua naa tippua naa ki see taratara, i te aa i laatou e iloa maa Ia ko te Mesaea.
Jesus e hakaea te Lono Taukareka iloto naa hare lotu naa Jew
(Mk 1.35-39)
42 I te tahaata te laa aso raa, Jesus ni masike i te taon naa no hano ki te kina see hai tama no noho soko ia. Teenaa ki kaamata te henua te sessee iaa Ia. I te saaita laatou ni llave iaa Ia raa, laatou ni hai atu ki see hakataha Ia i laatou. 43 Tevana iaa Jesus ni mee ake peelaa ki laatou, “Nau ki hakaea te Lono Taukareka i te Nohorana TeAtua raa i aaraa matakaaina hoki, i teenei taku heuna ni heunatia mai TeAtua ki au no mee.”
44 Teenaa ki sare hakaea Jesus te Lono Taukareka raa i naa hare lotu vaaroto Judea.