1 “Kootou ki see hakatonutonu aaraa tama, ki see huri atu TeAtua no hakatonutonu i kootou. 2 I te ara kootou e hakatonutonu aaraa tama raa, teenaa TeAtua ma ki hakatonutonu kootou i te ara naa hoki.✡ Mk 4.24 3 Ai koe e ttoka ai ki te kerekere e mmau i te hua karamata too taina, aa too tino iaa see anaana ki te kunaaroto laakau e mmau i too hua karamata? 4 Koe e lavatoa peehea te mee ake ki too taina, ‘Kau ki pisia te kerekere e mmau i too hua karamata,’ aa too tino iaa e mmau te kunaaroto laakau i too hua karamata?” 5 Koe se tama e kaikailua! Ffanaa te kunaaroto laakau e mmau i too karamata naa. Teenaa ki lavaa koe te kite hakaraaoi te pisia te tamaa kerekere e mmau iloto te karamata too taina naa.

6 “Kootou see kauatu ni mee e ttapu ki naa ndog; naa ndog naa ma ki ffuri atu koi no kaaina kootou. Kootou see pesi atu ni mee e taavi mmaha ki naa poi; naa mee naa ma ki takatakamia koi naa poi.

7 “Kainnoo, aa koe ma ki kauatu too mee; sessee, aa koe ma ki lave; pakuukuu i te tootoka, aa te tootoka raa ma ki taaraki atu kiaa koe. 8 Naa tama katoo e kainnoo raa ma ki kauake naa mee laatou, aa naa tama e ssee raa ma ki llave, aa te tootoka raa ma ki taaraki atu ki te tama e pakuukuu iho i te tootoka. 9 E aa? Koe ma ki lavaa te kauake se hatu ki too tamariki ki mee maa ia e kainnoo atu ki kauake se haraoa? 10 E aa? Koe ma ki lavaa te kauake se kata ki too tamariki ki mee maa ia e kainnoo atu ki kauake se ika? 11 Ki mee maa kootou, naa tammana e sosorina hakallika, e illoa te hookii naa mee e taukalleka ki naa tamalliki kootou, kootou e vana maa te Tamana i te lani raa ma ki see hiahia te hookii naa mee e taukalleka ki naa tama e kainnoo ake kiaa Ia?

12 “Te tiputipu kootou e fiffai maa aaraa tama ki mee atu ki kootou raa, teenaa kootou ki hakasura te tiputipu naa hoki ki aaraa tama. Teenaa ko te hakataakoto naa Loo Moses aa ma naa akonaki naa pure TeAtua imua.✡ Lk 6.31

13 “Kootou uru atu vaaroto te tootoka e kkao, i te tootoka e hano ki te ahi e ura see mate raa e llaha, aa te ara e hanatu peenaa e aatea. E tammaki naa tama e ttaka ki te ara naa. 14 Te tootoka te kina te ora maaoni raa iaa e kkao, aa te ara e hano ki te kina naa e hainataa. E mooisi koi naa tama e llave i te ara naa.

15 “Kootou ki poopoo tonu i naa pure hakalellesi. Te saaita naa tama naa ma ki oo atu ki kootou raa, naa tama naa ma ki hakamatemate iloo ki vana kootou maa laatou ni tama e sosorina taukalleka, e mee pee ko naa sipsip e-ttara. Tevana iaa naa tiputtipu maaoni naa tama naa e mee pee ko naa manu vao e kaittama. 16 Kootou ma ki illoa i naa tiputipu maaoni naa tama naa i naa vana laatou e mee. Te laakau tuitui raa see lavaa te ffua naa ‘grape’, aa naa tuna raa see lavaa te ffua naa ‘fig’. 17 Te laakau e somo taukareka raa e ppesi ana kaikai e taukalleka, aa te laakau e somo hakallika raa e hua hakallika. 18 Te laakau e somo taukareka raa see lavaa te hua hakallika, aa te laakau e somo hakallika raa see lavaa te hua taukareka. 19 Te laakau see hua taukareka raa e tuutia ki laro no peesia ki loto te ahi.✡ Mt 3.10; Lk 3.9 20 Aa teenaa, kootou ma ki ilotia kootou naa pure hakalellesi naa i naa tiputtipu naa ora laatou.✡ Mt 12.33

21 “See mee ma ko naa tama hakkaatoa teelaa e kannaa iaa nau maa, ‘TeAriki, TeAriki’ ma ki ttae ki te Nohorana te Lani. Naa tama koi ma ki ttae raa ko naa tama e haia laatou naa vana taku Tamana i te lani raa e hiihai. 22 I te aso te Hakatonu TeAtua raa, e tammaki iloo naa tama ma ki kannaa mai peenei, ‘TeAriki! Maatou ni hakaea naa taratara TeAtua iloto too inoa, aa maatou ni hakassura naa mahi TeAtua ka kerekereia maatou naa tippua raa iloto too inoa!’ 23 Teenaa nau ma ki mee ake ki naa tama naa, ‘Nau ni see iloa iloo i kootou. Kootou hakattaha iaa nau; kootou ni tama e sosorina hakallika!’✡ Ps 6.8

24 “Te tama e lono i aku taratara no tautari ki naa taratara naa raa, ttama naa e mee ma ko te tama e atamai e hakatuu tana hare raa ki aruna te ppaa e makattau. 25 Te ua raa ni too no llohi ake te ttai, aa te matani raa ni oko haimahi iloo, tevana iaa te hare naa ni see sina, i te aa, i te hare naa ni hakatuu ki aruna te ppaa e makattau.

26 “Tevana iaa te tama e lono i aku taratara aa see tautari ki naa taratara naa raa, te tama naa e mee ma se tama e vvare e hakatuu tana hare ki aruna te kerekere e parapara. 27 Te saaita te ua raa ni too no llohi ake te ttai ka oko ake te matani raa, te hare naa ni sina no maseuseu katoo.”

28 Teenaa te saaita Jesus ni oti te kauake ana taratara nei raa, naa tama ni kkutu i te kina naa ni massaro iloo i te mattoni ana taratara. 29 I te aa, i Jesus ni see taratara pee ko naa tisa naa Loo; a Ia ni taratara hakamaatua iloo.✡ Mk 1.22; Lk 4.32