12
Jesus ko TeAriki te Sabat
(Mk 2.23-28; Lk 6.1-5)
1 I te aso te Sabat tokotasi raa, Jesus ni sasare vaaroto naa verena e ssomo naa wit. Ana disaipol raa ni hiikai, teenaa kaamata iloo naa tama naa te hakihaki naa hua wit raa no kkai naa hua.✡Deut 23.25 2 Teenaa te saaita naa Faarisi raa ni kkite raa, laatou ki mee ake ki Jesus, “Oo disaipol naa see lavaa te mee peenaa! Te mee raa e tapu te haki wit i te Sabat.”
3 Jesus ki mee ake, “E aa? Kootou ni see ttoka i te Laupepa Tapu i te vana David ma naa taanata e ttaka ma ia raa ni mee i te saaita laatou ni hiikkai?✡1 Sam 21.1-6 4 David ni hano ki loto te Hare Tapu TeAtua raa no too naa haraoa e hakatapu ki TeAtua raa no kkai laatou ma naa taanata e ttaka ma ia. Tevana iaa naa Loo taatou raa e ppui te tamavare te kai naa haraoa naa, teelaa ko naa maatua raa koi e lavaa te kkai.✡Lev 24.9
5 “Kootou ni see ttoka i naa taratara naa Loo Moses raa maa naa maatua te Hare Tapu raa e sahea laatou naa loo te Sabat, aa laatou iaa see hai sara?✡Num 28.9-10 6 Nau e vanaatu ki kootou. Nau nei e takoto hakamaatua iaa i te Hare Tapu. 7 Te Laupepa Tapu raa e taratara peelaa, ‘Nau e ssee ki te manava aroha; nau see ssee ki naa manu kootou e taa no hakaara mai.’ Ki mee kootou e illoa maaoni te hakataakoto te taratara nei raa, naa tama see haisara raa ni see tuku haaeoina are kootou.✡Mt 9.13; Hos 6.6 8 I te aa i te Tama te Henua raa ko TeAriki te Sabat.”
Te tama e mee tana rima e mmate
(Mk 3.1-6; Lk 6.6-11)
9 Jesus ni masike i te kina naa no hano iloo ki te hare lotu naa Jew. 10 I te kina naa raa, teelaa se tanata e mmate tana rima tokotasi. E mee naa tama i te kina naa ni ssee se ara ki kotia laatou Jesus; naa tama naa ni vasiri ake peelaa, “E aa? Te mee raa see ppui maa te tama e maki raa ki haia no taukareka i te Sabat?”
11 Jesus ki mee ake, “Ki mee maa se tama i kootou e mee tana sipsip e leiho ki loto se rua e nnoto i te Sabat, kootou ma ki see lellere ki hanaa mai te manu naa ki taha?✡Lk 14.5 12 Te ora te tama raa e takoto hakamaatua iaa i te sipsip! Teenaa naa Loo taatou raa e taratara maa taatou e lavaa te tokonaki ki telaa tama i te Sabat.”
13 Teenaa huri atu iloo Jesus no mee ake ki te tama e mmate tana rima, “Ffora too rima.”
Te tanata naa ni ffora tana rima no taukareka iloo pee ko telaa rima. 14 Teenaa oo iloo naa Faarisi raa no taratara ki taia laatou Jesus ki mate.
Jesus ko te tama TeAtua ni tini ki heheuna iaa Ia
15 Te saaita Jesus ni lono i te taratara naa tama naa e tuku raa, a Ia ni hakataha i te henua naa, teenaa te lopo tama ni oo atu vaamuri aana. Naa tama katoo e mmaki raa ni haia a Ia no taukalleka. 16 Araa vanaake iloo ki naa tama naa ki see taratara ake ki aaraa tama iaa Ia. 17 Jesus ni mee tana vana nei ki ttino naa taratara TeAtua ni tarataraina te pure Isaiah, teenaa ko te taratara e mee peelaa:
18 “Teenei taku tama ni hakamaatino ki heheuna iaa nau,
te tama e llee ai taku manava aa e hiahia ai nau.
Taku Aitu raa ma ki kauatu ki takoto iaa Ia,
teenaa a Ia ma ki hakaea ki naa kanohenua i taku ara e hakatonutonu te tama.
19 Ttama naa ma ki see hakatautau tama aa seai maa e tanitani varo,
a Ia ma ki see pukua kkaa vaaroto te ara.
20 A Ia ma ki see mee pakavaina a Ia naa tamavare,
aa ma ki aroha i naa tama e mee pakavaina.
A Ia ma ki hakasura peenaa te manava laaoi ma te manava aroha
ki tae iloo ki te ssao te tiputipu e tonu raa e hakahiti te tiputipu see tonu,
21 teenaa te henua katoo ma ki taaohi manava kiaa Ia.”✡Is 42.1-4 (LXX)
Jesus laaua ma Belsebul
(Mk 3.20-30; Lk 11.14-23)
22 Ki oti raa naa tama raa ku taakina ake laatou te tanata e ppuni ana karamata aa see lavaa te taratara i aa ia e tauria te tipua ki Jesus. Te tanata naa ni haia Jesus no kite iloo ka lavaa te taratara. 23 Naa tama i te kina naa ni oho iloo i te vana Jesus ni mee naa, ka taratara soko laatou peelaa, “E aa? Teenei ko te Tama koi David?”
24 I te saaita naa Faarisi raa ni llono i naa taratara naa tama naa raa, laatou ki mee ake, “Te tama naa e hanahana naa tippua i aa ia e kauake ana mahi te hakamau laatou, Belsebul, ki mee ana vana naa.”✡Mt 9.34; 10.25
25 Jesus ni iloa i naa mannatu naa Faarisi naa, teenaa ki mee ake iloo Ia peelaa ki naa tama naa, “Te henua e nnoho mavaevae ka heheatu soko laatou raa, ma ki see takoto rooroa; te haanauna see nnoho no meemee hakapaa raa, ma ki oti ku maseu. 26 Aa ki mee maa te nohorana Satan raa e nnoho ka heheatu soko laatou raa, e mee maa te nohorana naa kunaa maavae iloo, teenaa see rooroa ku maseu! 27 Kootou e hai maa teenei ni mahi e kaumai Belsebul ki hanahana nau naa tippua. Ki mee maa teenei ni mahi maaoni Belsebul e taka ma nau, naa tama e tautari ki kootou raa e hanahana naa tippua raa ki naa mahi ai? Naa tama e tautari ki kootou naa e hakaari atu maa naa taratara kootou naa e ssara! 28 Seai, teenei seai ni mahi Belsebul; teenei ni mahi e kaumai TeAitu TeAtua ki hanahana nau naa tippua. Kootou nei ku kkite maaoni maa te ssao te Nohorana TeAtua raa ku oti te tae atu ki kootou.
29 “See hai tama e lavaa te uruhia a ia te hare se tanata haimahi no huuina ana hekau ki mee maa te tanata haimahi naa see saisaitia a ia imua, ki lavaa a ia te too naa hekau te tanata naa.
30 “Te tama see tuu i taku vasi raa, teenaa ko te tama e huri mai no taukaa maaua; te tama see tokonaki mai ki hakakkutu mai naa tama TeAtua, e mee pee ko naa sipsip raa, teenaa ko te tama e seu te kanohenua TeAtua, e mee pee ko naa maseu naa sipsip raa no ffuro huri.✡Mk 9.40 31 Aa teenei nau ku vanaatu ki kootou: TeAtua ma ki uiia a Ia naa haisara te henua ma naa taratara hakallika laatou e ppesi iaa Ia, tevana iaa te tama e pesi tana taratara hakallika i TeAitu Tapu raa, tana sara naa ma ki see lavaa te uiia TeAtua. 32 Te tama e pesi tana taratara hakallika i te Tama te Henua raa, TeAtua ma ki lavaa koi te uii naa haisara te tama naa; aa te tama e pesi tana taratara hakallika i TeAitu Tapu raa iaa, ana haisara naa ma ki see lavaa te uiia TeAtua, i te saaita nei aa ma te saaita imuri.✡Lk 12.10
Te laakau e hua no ppesi ana kaikai
(Lk 6.43-45)
33 “Te laakau e somo taukareka raa ma ki hua taukareka, aa te laakau e somo hakallika raa ma ki hua hakallika. Teenaa te laakau raa e ilotia i ana hua e ppesi.✡Mt 7.20; Lk 6.44 34 Naa kata! Kootou ma ki taratara peehea i naa mee taukalleka maa kootou ni tama e hakallika? I te aa, naa taratara te tama e pesi raa e tautari ki naa tiputipu tana hatumanava.✡Mt 3.7; 23.33; 15.18; Lk 3.7; 6.45 35 Te tama e sosorina taukareka raa e hakasura te tiputipu e taukareka teelaa e takoto iloto tana hatumanava; te tama e sosorina hakallika raa e hakasura te tiputipu hakallika teelaa e takoto iloto tana hatumanava.
36 “Kootou ki illoa maa i te Aso te Hakatonu raa, te henua ma ki hakaari naa taratara vvare katoo teelaa ni tarataraina laatou. 37 TeAtua ma ki hakatonutonu kootou, tautari ki naa taratara kootou ni mee, teenaa ki mmata maa kootou e ttonu aa seai maa kootou e ssara.”
Naa Faarisi raa e fiffai ki huri ake Jesus naa mahi TeAtua
(Mk 8.11-12; Lk 11.29-32)
38 Teenaa ki mee ake aaraa tisa naa Loo ma aaraa Faarisi ki Jesus, “Maatou e fiffai maa koe ki hakasura naa mahi TeAtua ki kkite maatou.”✡Mt 16.1; Mk 8.11; Lk 11.16
39 Jesus ki mee ake, “Naa tama i te ssao nei ku hakallika iloo! Laatou e ssee ma ki kkite laatou ma ni mahi TeAtua, tevana iaa laatou ma ki see hai vana peenaa e kkite, teelaa ko naa mahi koi TeAtua ni hakasura i Jona.✡Mt 16.4; Mk 8.12 40 Jona ni moe naa poo e toru ma naa aso e toru iloto te ika e lasi, teenaa te Tama te Henua raa hoki ma ki moe ana poo e toru ma naa aso e toru iloto te kava.✡Jon 1.17 41 I te Aso te Hakatonu TeAtua raa, te kanohenua Niniveh raa ma ki massike no tuku haaeo ki naa tama e nnoho i te ssao nei, teenaa i laatou ni ffuri no tiiake naa haisara laatou i te saaita laatou ni llono i naa hakaea ake Jona i naa taratara TeAtua. Aa teenei nau ku taratara atu ki kootou: e mee te tama e noho hakamaatua iaa i Jona e noho ma kootou i te kina nei!✡Jon 3.5
42 “I te Aso te Hakatonu TeAtua raa, te ffine e Tuku i Sheba raa ma ki masike mai no tuku haaeo ki naa tama e nnoho i te maarama i te ssao nei, i te aa i aa ia ni masike mai iloo i tana henua e mmao raa no hakannoo ki te atamai te Tuku Solomon. Aa teenei nau ku taratara atu ki kootou: e mee te tama e noho hakamaatua iaa i Solomon e noho ma kootou i te kina nei.”✡1 Kgs 10.1-10; 2 Chr 9.1-12
Te saaita te tipua hakallika e ahe ki te tama
(Lk 11.24-26)
43 “Te saaita te tipua hakallika e hakataha i te tama, te tipua naa ma ki hakataka vaaroto mouku ka sessee se kina maana ki noho. Aa ki mee see hai kina aana e lave, 44 a ia ma ki taratara soko ia peelaa, ‘Nau ku ahe ki taku hare mua.’ Teenaa te tipua naa ku ahe no kite i naa tuu matahua ka maarama te hare. 45 A ia raa ku hano no toomai telaa takahitu tippua e hakallika iaa iaa ia, no nnoho laatou hakapaa. Teenaa te ora te tama e uruhia naa tippua naa ku hakallika iaa i tana noho ana imua. Teenei te ara ma ki sura ki naa tama e sosorina hakallika i te ssao nei.”
Naa taaina ma te tinna Jesus
(Mk 3.31-35; Lk 8.19-21)
46 Te saaita Jesus ni taratara ake ki naa tama naa raa, tana tinna aa ma ana taaina raa ku ttuu ake i haho no mee ma ki mmata laatou iaa Ia. 47 Teenaa te tama tokotasi iloto te hare raa ki mee ake ki Jesus, “Too tinna raa ma oo taaina raa e ttuu mai i haho, aa laatou e mee ma ki taratara atu kiaa koe.”
48 Jesus ki mee ake, “Ko ai taku tinna, aa ko ai aku taaina?” 49 Teenaa ssii iloo tana rima ki ana disaipol raa no mee ake, “Ttoka. Teenei taku tinna ma aku taaina. 50 Te tama e tautari ki naa vana taku Tamana i te lani e hiihai raa, teenaa ko taku taina, taku kave, aa taku tinna.”