1 Te aso naa koi raa, Jesus ni masike i te hare naa no hano iloo ki tai te Namo Galilee no noho ka akonaki naa tama. 2 Naa tama ni kkutu ake kiaa Ia raa e tammaki iloo. Teenaa kake iloo Ia ki aruna te poti raa no noho, aa naa tama raa iaa e ttuu ake i uta.✡Lk 5.1-3 3 Jesus ni akonaki ake te kau mee hakkaatoa ka taratara ki naa parapol, teenaa e taratara ake peelaa ki naa tama naa:

“Hakannoo mai. Teelaa se tama ni hano no pesipesi naa hua wit raa ki ssomo i tana verena. 4 Tana saaita ni pesipesi naa hua raa, araa hua ni maaoha ki aruna te saarena, ka llee ake naa manu raa no kaina. 5 Aaraa hua ni maaoha ki te korohatu, see hai kerekere maaoni. Naa hua wit naa ni matiri vave lokoi, i te pela raa see lasi. 6 Araa nei i te saaita te laa ni tii raa, naa wit ni mattiri ake naa ni tuunia koi ka mmate, teenaa naa wit naa ni pakupakuria i naa patiaka naa wit naa ni see ttae ki laro iloo. 7 Aaraa hua ni maaoha vaaroto te vao tititai, teenaa naa wit naa ni torohia atu te tititai naa no mmate. 8 Aaraa hua iaa ni maaoha ki aruna te pela e taukareka, teenaa naa wit naa ni ssomo hakaraaoi iloo no ppesi naa kaikai laatou. Aaraa wit e taa te lau; aaraa wit e taa te mataono; aa aaraa wit iaa e taa te mata toru naa hua.”

9 I tana saaita ni hakaoti ana taratara nei raa, Jesus ki mee ake ki laatou, “Ki mee maa kootou e fiffai ki illoa kootou, kootou ku hakannoo mai!”

10 Teenaa oo atu iloo naa disaipol raa ki Jesus no vasiri ake kiaa Ia, “I too saaita maraa e taratara ki te henua raa, ai koe e taratara ai ki naa parapol?”

11 Jesus ki mee ake, “Te hakataakoto i naa taratara huu te Nohorana te Lani raa, teenei e kauatu nau ki kootou; naa taratara naa see kauake nau ki aaraa tama. 12 Te tama ni kauake ana mee TeAtua raa, TeAtua ma ki kauake hoki aaraa mee aana, teenaa ki ttoe iaa i tana kooina ni hiihai; aa te tama seai ana mee ni kauake TeAtua raa, naa tamaa mee iloo ni noho ma ia raa ma ki toa iaa ia.✡Mt 25.29; Mk 4.25; Lk 8.18; 19.26 13 Nau e taratara ki naa tama naa i naa parapol raa i te mee nei:

16 “Kootou iaa e haia hakaraaoina iloo TeAtua! Kootou naa ni lavaa te kkite ka llono i aku vana ni mee. 17 Nau e kauatu te taratara maaoni nei: E tammaki iloo naa pure TeAtua aa e tammaki naa tama TeAtua ni fiffai iloo maa laatou ki kkite i naa mee kootou e kkite nei, tevana iaa laatou ni see lavaa; naa tama naa ni fiffai iloo maa laatou ki llono i naa vana kootou e llono nei, tevana iaa laatou ni see lavaa.✡Lk 10.23-24

18 “Hakannoo hakaraaoi ki illoa kootou i te hakataakoto te parapol i te tama e pesipesi naa hua wit. 19 Naa tama e llono i naa taratara i te Nohorana te Lani, tevana iaa see illoa i te hakataakoto naa taratara naa raa, naa tama naa e mee pee ko naa hua wit teelaa ni maaoha ki aruna te saarena, teenaa te tipua e hakallika raa ni hanake no huutia naa taratara naa ki see takkoto iloto naa manava laatou. 20 Naa hua wit ni maaoha ki te korohatu raa, teenaa ko naa tama ni fiaffia iloo i te llono ana lokoi laatou i naa taratara TeAtua. 21 Araa nei naa taratara naa ni see tauhia laatou ki takkoto iloto naa manava laatou; naa tama naa ni lotu koi i te tamaa saaita, aa i te saaita naa haaeo raa ni pakkuu ake i laatou e ttaka ma naa taratara naa raa, naa taratara TeAtua naa ni tiiake koi laatou. 22 Naa hua ni maaoha vaaroto te vao tititai raa, teenaa ko naa tama ni llono i naa taratara TeAtua, tevana iaa naa taratara naa ni tiiake laatou i laatou ni hakaapiapi are ki naa vana te maarama nei aa e kaimannako ma ki hai mane laatou. Naa tama naa see lavaa iloo te kkite ma ni tiputtipu e taukalleka e ssura i naa ora laatou. 23 Naa hua e maaoha i te pela e taukareka raa iaa, teenaa ko naa tama e llono naa taratara TeAtua no tauhia laatou ki takkoto iloto naa manava laatou, ka ssura naa tiputtipu e taukalleka raa i naa ora laatou. Teenaa e mee pee ko te tama e tori ana hua laakau raa no ssomo ka ppesi te lopo kaikai; naa laakau e ppesi tiki mata toru, naa laakau tiki mataono, aa naa laakau e taa te lau i ana kaikai.”

24 Jesus ki taratara ake telaa parapol hoki: “Te Nohorana te Lani raa e mee ma se tama ni pesipesi ana hua wit raa iloto tana verena. 25 I te poo tokotasi, te saaita te henua ni mmoe raa, te tanata e lotoffaaeo iaa ia raa ni hanake no pesipesi iloo naa hua naa vvee raa iloto hoki te verena naa. 26 Te saaita naa wit raa ni ssomo no kaamata ki ffua raa, naa vvee raa ni ssomo hoki no ssura. 27 Naa poe te tanata raa ni oo atu kiaa ia no mee ake, ‘Oo hua wit ni pesipesi iloto too verena raa e ssomo hakaraaoi iloo; aa teelaa ni vvee ni ssura ake i hea?’ 28 Te tanata e mee tana verena naa ki mee ake, ‘Teenaa se tama e lotoffaaeo iaa nau naa e mee tana vana naa.’ Teenaa ki vasiri ake ana poe, ‘Koe e hiihai maa maatou ki oo no huti te vvee?’ 29 Te tanata raa ki mee ake, ‘Seai. Kootou see oo no huti te vvee; naa wit raa ma ki mee no utania hoki kootou. 30 Tiiake te vvee raa ki ssomo hakapaa ma naa wit. I te saaita naa wit raa ku ffua no mee ki vasi raa, nau ma ki vanaake ki naa tama e vasi raa ki huti te vvee raa imua no mee saitana aa ku tuunia ki te ahi, aa ki oti laatou ku haki naa hua wit raa no hakanaaopo ki loto taku hare e tukutuku kaikai.’ ”

31 Jesus ki kauake hoki telaa parapol: “Te Nohorana te Lani raa e mee ma ko te tanata e too te hua te laakau e ttapa ma se mastat raa no hakatori iloto tana verena. 32 Te hua te laakau naa e punaamea i naa hua naa laakau hakkaatoa. Tevana iaa i te saaita te laakau naa e somo raa, te laakau naa ma ki somo no lasi i naa laakau hakkaatoa, teenaa naa manu raa ma ki llee atu no takitaki naa ohana laatou raa i aruna naa laa te laakau naa.”

33 Jesus ki kauake telaa parapol hoki: “Te Nohorana te Lani e mee ma se iis te ffine e too no hakauru ki ana haraoa, aa niaaina maa ana haraoa raa e tammaki, naa haraoa naa e hakatipuina koi tana tamaa iis ni pesi naa.”

34 I naa saaita katoo Jesus e taratara ki naa tama raa, a Ia maraa e taratara lokoi ki naa parapol; see hai saaita maa Ia ni taratara atu aa ma Ia ni see taratara ki naa parapol. 35 A Ia ni mee tana vana nei ki ttino naa taratara te pure TeAtua raa ni mee imua:

36 Te saaita Jesus ni tiiake ia naa tama naa no hano ki hare raa, ana disaipol raa ni oo atu kiaa Ia no mee ake, “Hakaari mai te hakataakoto te parapol i te vvee e somo iloto te verena.”

37 Jesus ki mee ake, “Te tama e pesipesi naa hua laakau e taukalleka raa, teenaa ko te Tama te Henua. 38 Te verena raa, teenaa ko te maarama nei; naa hua laakau e taukalleka raa, teenaa ko naa tama te Nohorana te Lani; te vee somo i te verena raa, teenaa ko naa tama Satan; 39 aa te tama e lotoffaaeo i te tama teelaa e pesipesi ana vvee iloto te verena raa, teenaa ko Satan. Te ssao ma ki vasi raa, teenaa ko te ssao naa mee katoo i te maarama nei ma ki hakaoti mai, aa naa tama ma ki vasi raa, teenaa ko naa ensol TeAtua.

40 “I te saaita te maarama nei e hakaoti mai raa, naa tama Satan raa ma ki hakakkuturia no peesia ki loto te ahi, e mee pee ko te vvee ni hakanaaoporia no tuunia ki vvela i te ahi. 41 Ttama te Henua raa ma ki heuna ana ensol raa ki oo no hakattaharia naa tama hakkaatoa teelaa e hakkoro aaraa tama ki ppena naa haisara aa ma naa tama katoo e sosorina hakallika, ki see nnoho laatou i tana Nohorana; 42 naa tama naa ma ki peesia naa ensol raa ki loto te ahi e ura see mate, teenaa laatou ma ki ttani ka kakarati naa niho laatou. 43 Teenaa naa tama TeAtua raa ma ki maasina pee ko te laa iloto te Nohorana te Tamana. Ki mee kootou e fiffai ki illoa, kootou ku hakannoo mai!

44 “Te Nohorana te Lani raa e mee ma ni mee e taukalleka e laavea e mmoe ka ttanu iloto te kerekere. Te saaita naa mee naa ni laavea te tama tokotasi raa, naa mee naa ni tanumia hoki a ia. Te tama naa ni hiahia iloo, teenaa hano iloo ia no too hakkaatoa ana hekau raa no kauake ki tauia aaraa tama, araa ahe iloo te tama naa no tauia te kerekere e takkoto ai ana mee ni llave naa.

45 “Te Nohorana te Lani hoki e mee pee ko naa sessee te tama i naa tamaa hatu e taavi mmaha e ttapa ma ni ‘pearl’. 46 I te saaita te tama naa ni lave tana mee e tiputipu taukareka iloo raa, a ia ni hano no too hakkaatoa ana hekau raa no kauake ki tauia aaraa tama, araa ahe iloo no tauia a ia te tamaa hatu naa.

47 “Te Nohorana te Lani raa hoki e mee pee ko te kupena e pesi no hakamiri te kau ika hakkaatoa. 48 Te saaita te kupena naa ni pii raa, ttaki iloo naa tama naa te kupena naa ki uta no hiri iloo naa ika naa; naa ika e taukalleka raa e haaoa laatou ki loto naa kete laatou, aa naa ika e hakallika raa iaa e peesia ki taha. 49 Te mee raa ma ki mee peenei i te saaita te maarama nei ma ki hakaoti mai: naa ensol raa ma ki oo no vaaea naa tama e sosorina hakallika raa i naa tama e sosorina taukalleka, 50 teenaa naa tama e sosorina hakallika raa ma ki peesia laatou ki loto te ahi e ura see mate, te kina naa tama naa ma ki ttani ka kakarati naa niho laatou.”

51 Jesus ki vasiri ake ki ana disaipol, “Kootou e illoa i aku vana e taratara atu nei?”

Ana disaipol raa ki mee ake, “Uee, maatou e illoa.”

52 Araa Jesus ku vanaake ki laatou, “Te mee nei e mee maa naa tisa hakkaatoa naa Loo teelaa ku mee ma ni disaipol iloto te Nohorana te Lani raa, e mee pee ko te tama e mee tana hare e huri no hanahana naa mee hoou aa ma naa mee tuai raa ki see takkoto iloto te hare e tukutuku ana mee.”

53 I te saaita Jesus ni oti te kauake naa parapol nei raa, a Ia ni masike i te kina naa 54 no ahe ki tana tino matakaaina. A Ia ni akonaki te henua peenaa iloto te hare lotu naa Jew, teenaa naa tama ni llono i ana akonaki raa ni massaro iloo iaa Ia ka mee naa taratara laatou peelaa, “Teenei se iloa te tama nei e toomai i hea? Teenei ni mahi te tama nei e kauake e ai ki lavaa ia te ppena naa mirakol nei? 55 E aa? Teenei seai ko te tama e mee tana tamana e penapena hare? Teenei seai ko te tama Mary, aa e mee ana taaina maa ko James, Joseph, Simon, aa ko Judas? 56 E aa? Teelaa seai ko ana kave raa e nnoho i te kina nei? Teenei se iloa aa ni mahi te tama nei e kauake e ai?” 57 Teenaa naa tama naa ni see fiffai maa laatou e hakannoo atu kiaa Ia.

Jesus ki mee ake ki laatou, “Te pure TeAtua raa e haia hakaraaoina naa tama i ana matakaaina katoo e hano; a ia iaa ma ki hakakkeeina naa tama i tana tino matakaaina. Teenaa ana tino hareaakina raa iloo ma ki see illoa atu kiaa ia.”✡Jn 4.44 58 Jesus ni seai ana mirakol ni mee i te kina naa, i te aa, i naa tama i te kina naa see hakannoo kiaa ia.