11
Iesu ghe apasungaala vaalua tani looloo sae
(Mat 6:9-15; 7:7-11)
Kateva nau Iesu ghe looloo sae tale kateva voto, me nau ghe ruula, kateva kapuna disaepolo ghe uela etana va, “Vau eteva, uapasunga etaimami vaalua tani looloo sae, nongina Jon ghe aapasunga ta kapuna disaepolo atoa.” Iesu ghe uela etaira va, “Nau am looloo sae, am looloo sae avalua toko va,
“ ‘Tamamami,
usausiemami tani oneoneaa ararim ateae va manga ia,
ami aloanna va ararimangalim ateva esio.
Utau roorooa mae anemami inana tale kateva kateva nau.
Me ukkaluaa kaluimami ssavoto,
nongina ami kakkaluaa lo akapa atoa la gheelei sesa voto etaimami,
me urau mene tau veluemami va ami lao tale nitootoonga.’ ”
Iesu ghe mene uela etaira va, “Arova teva kapum ghele mae rekataa etam elomatuaa voo, me ughele laa kolomi mene teva kapum va, ‘Aghaloanna va utau mae verete kotolu, poli kapughu eteva ekasu emasaula, me ange mae sio tanganueghi, me karikaaili righi inana etaghi va atau lao.’
“Arova kapum ateva ghele liu etam va, ‘Urau mene angunainaghi. Anga kavatila atamana ateae. Aghi me natughu etoa angami asekanuela. Atam rooroo tani totu va atau aatu voto ualoanna.’ Aghaauliaa etaimim va karika aue ghele totu me ghele tau aatu verete, me poli uarrekana tani toka kookolomia, aue ghele totu, me ghele tau aatu voto akapaaili uaaloanna, poli karika upaapalata tani toka kookolomi nau ekapa atoa.
“Aghaauliaa etaimim va am kolomi, me aue etau aatu, me am pae, aue am tara, me am mirimiri, aue atamana ateae eotia. 10 Lo atoa la kookolomi, la ghaaghaa, me lo atoa la paepae, la taatara, me atamana eotioti ta lo atoa la mirimiri.
11 “Arova teva natum elooloo teva kko, aue ughele taula teva katuu etana? 12 O arova ghele loo teva otolu ghila, aue ughele tau lao teva onioni? 13 Am arova sesa gheegheleiaaimim, me am kilakila tani tau lao masi voto ta natuimim atoa, aue Tamaimim ateva epona liu aue etau sio Spirit Manga ateva oroiaata ta lo atoa la kookolomia.”
Iesu me Belsibul
(Mat 12:22-30; Mak 3:20-27)
14 Iesu ghe tiu vella raroai eteva tale taumattu ngateva ghe gheeleia me taumattu ngateva ghe tam samasama. Nau raroai eteva ghe kupi vulu ghoala taumattu ngateva, me ghe tiuaala tani sama, oroieili taumattu ngatoa laghe soghiaala ia o voto ateva Iesu ghe gheleiela. 15 Mat 9:34; 10:25.Me katoa laghe ue va, “Etiutiu velu raroai etoa tale sarasarakaniaane Belsibul, kapuira namuu ia raroai etoa.” 16 Mat 12:38.Me katoa laghe nim anna tani tootoonga Iesu. Laghe kookolomia tale righi aimatootoongana ngepona liu.
17 Me Iesu ghe kilakila nannaaira, me ghe uela etaira va, “Lo ateva ararimangali eaaipola, karika aue etoka liu, me lo ateva pamili eaaipola aue ila tee la ghaitiuaa. 18 Arova ararimangalina ateva Satana eghaluevilau ia, vaalua aue etingina aitauaa? Aghaauliaa etaimim poli am ue va atiutiu velu raroai tale sarasarakaniaane Belsibul. 19 Me arova atiutiu velu raroai tale ararina ateae Belsibul, kapuim atoa tani taumattu laghe tiutiu velu raroai tale ararina ateae see? Ila aue la ghele auliaa va inangari am auliaa kamena. 20 Ta poli arova atiutiu velu ta nimane God, eaapasunga va ararimangalina ateva God ang ghe sio mae ta ngetaimim.
21 “Nau eteva lo ateva taumattu sarasarakana ia, me eposoposo ghinna niaiuvii, aue eaitara ngamasina alena ateva, me ghinnanina aue etoka amasina. 22 Kol 2:15.Me arova sarasarakanaaili eteva taumattu emae tee ghinna niaiuvii, aue euvia, me eghaa velu ekapa ghinna niaiuvii me eaikoita peina ta mene katoa taumattu.
23 Luk 9:50.“Lo ateva karika kapughu ia, tau ngai ssateeghi ia, me lo ateva karika esaasausieghi tani atoka aitauaa, ia etani aatoka apolapola.
Sesa spiriti eteva ghe mene oghi mae sio
(Mat 12:43-45)
24 “Nau sesa spiriti eteva ekasukasu vuli taumattu ngateva, ekasukasu ekapa see tale voto mallangona, epaepae teva voto aue eainoana etana. Va etam rooroo tani tara teva voto tani ainoana, ange ue va, ‘Amene oghi lao tale ale ateva aghe tokatoka etana.’ 25 Nau ange laa rekataa sio va ange tarala alena ateva raarangisana ia, me elome masina tani toka etana, 26 liuna avalua o me aue emene kasu tani laa kolo ghaitu (7) sesa spiriti gheeleiaaira mene sesaaili. Me aue la kupi sso, me la sso toka tale ale ateva. Gheeleiaane taumattu ngateva esesaaili, elaulau llo gheeleiaane akasina.”
Niarangise koronna
27 Luk 1:28, 42, 48.Nau Iesu ghe aippooaa, me vause ateva ghe tokatoka teeila ghe sama anamuula, me ghe uela ta Iesu va, “Niarangise etokatoka ta lo ateva vause ghe kaaiola, me ghe ssuola.”
28 Iesu ghe liula me ghe uela va, “Koronnaaili inangarim, me kinatama niarangise ta lo atoa la nongonongo me la uusilaa inangarina God.”
Laghe kolomila niaimatoonga ngateva
29 Mat 16:4.Nau taumattu ngatoa ngeila ghe ooroi, Iesu ghe uela va, “Lo ateva oia vituu, karika va masi taumattu ngam, ta am anna nonga tani tara niaimatoonga. Saa ghe lutu teela Jona, ie nonga o niaimatootoongana ateva aue elutu. 30 Nongina emua arau ta nau Jona, ia ghe aimatootoongana ta taumattu nge Ninive, aue enongina Natuna ateva Taumattu ngateva tale lo ateva oia vituu. 31 1 Ki 10:1-10.Tale nau niaisakei, aue Kuin nge Saot ateva etingina tee lo ateva oia vituu, me aue eue va sesa am, poli Kuin ateva ghe kasu emasaueilila tani mae nongo alomasaanganiaane Solomon, me lo ateva taumattu namuu ia ta Solomon ange toka teeiemla. 32 Jona 3:5-10.Aue taumattu nge Ninive atoa la tingina tale niaisakei eitauaa teeiem, me la ue va sesa am, poli aNinive atoa laghe nna ngaioghioghiaala, nau Jona ghe poppooaa etaira, me ia oia, lo ateva namuu ia ta Jona ange toka teeiemla.
Mallanga
(Mat 5:15; 6:22-23)
33 Mak 4:21; Luk 8:16.“Karika teva eaarokoti kuraane lam ateae va eaatoka aisulieinia, o eaakou rungainia tale teva aikaai manu,*Kasina uru ngai laghe pitila, karika laghe uela va, o eaakou rungainia tale teva aikaai manu. ta eaatokaie sae epona tale aitiitinginane ateva, me nau taumattu ngatoa la kupi sso, aue la rooroo tani tara mallangina ateva. 34 Matam alua emaamallangi vilikim. Arova matam va masina, vilikim akapaaili aue epasu tale mallanga ateva, va nau matam nge sesala, isaa akapa vilikim aue esaurorromiena. 35 Liuna avalua o me ukaarasi tani aimonomonosiaa, poli mallanga ateva etam karika va saurrom ia. 36 Liuna avalua o me arova vilikim akapaaili emallanga me karika mene teva tuku vilikim saurorromiena, isaa akapaaili aue emallanga, nonginaaili lam ateae emaamallanga etam.”
Ghaonomo voto sesaaili
(Mat 23:1-36; Mak 12:38-40; Luk 20:45-47)
37 Nau Iesu ghe ruula tani aippooaa, me kateva Paresi ghe koloala tani laa namanama tanganuena. Iesu ghe usiela me ghe lao sio tale tevoo ateva tani namanama. 38 Paresi eteva ghe soghiaala tani tara va Iesu ghe tam pora akasinala nimana, nongina gheeleiaaira Paresi etoa, me ghe nim namanama.
39 Me Vau eteva ghe uela etana va, “Am Paresi etoa, am porapora araarangisana uneimim kapa me pelete eleka, me elome etaimim kuruetuna am, me sesaaili iem. 40 Am alo kapakapa am! Am tam kilakila va lo ateva ghe gheleila eleka ghe ghelei teela elome? 41 Me am taula saa llo voto elome tale uneimim aikakkaai ta lo atoa karika peiira, me aue isaa akapaaili voto aue eraarangisana etaimim.
42 “Aue esesaaili etaimim Paresi etoa, poli am tautau lao aiaasokolo tale lutu voto ghaunaaili am ghaaghaa eutana, me am kakkaluaa tani ghelei voto ghulughuluena me tani aielousiaa God. Am ghelei ekapa voto tani ghelei ghulughuluena voto, me tani aielousiaa God, me tee tani taula aiaasokolo.
43 “Aue esesaaili etaimim Paresi etoa, poli am tani aloannaaili aitokatoka ngemua tale ale nivelu eitauaa, me am aloanna va taumattu ngatoa la souem me la ue va, ‘Elue talaua’ me ‘Elo sinaka’ etaimim tale maketi.
44 “Aue esesaaili etaimim, ta am nongina liu niaikkaia ngateva taumattu ngatoa la kasukasu saoaa etana, me la tam kilakila va liu niaikkaia ia.”
45 Kateva tau ngai aapasunga tale inangari nipaopao ghe liula, me ghe uela va, “Tisa, nau eteva uaauliaa isaa oia voto, uaauliaa teeiemami.”
46 Iesu ghe liula me ghe uela va, “Am tau ngai aapasunga iem tale inangari nipaopao, aue esesaaili etaimim, poli inangariimim aanasaaili tale taumattu ngatoa tani aimuli tee, nongina am aatoka sae voto maamatanaaili ta katoa, me karika la rooroo tani sau, me karika am saasausila.
47 “Aue esesaaili etaimim ta am atuutulu atu niaimatoonga tale liu niaikkaiaaira propete atoa, tuvuim atoa laghe uvi ematelala. 48 Am aaulia ngaotu va am masimasiaa saa voto tuvuim atoa laghe gheleila nau laghe uvi ematela propete atoa. Liuna avalua o me am atuutulu atu niaimatoonga tale pongasovuira. 49 Liuna avalua o me tale aalomasaanganiaane God ghe uela va, ‘Aue asungi tau lao propete atoa me apostolo atoa, katoa aue la uvi saasakieinila, me katoa aue la uvi ematela.’ 50 Liuna avalua o me lo ateva oia vituu, aue la ghaa sesa ngaipolipoli mausi propete akapa atoa laghe uvi ematelala emua arau, tale aitiutiu tale kosa ateva, 51 ghe tiuaala ta matemateaane Eibol, me ghe mae sio ta Sekaraea, laghe uvi emateala tale mallome liu nighelei aiaavusuvusuena me tale rum manga atiulu. Aghaaulia ngakoronnaaili etaimim va lo ateva oia vituu aue eghaa sesa aipolipoli.
52 “Aue esesaaili etaimim lo atoa alomasaangaaili iem tale inangari nipaopao, poli am ghe ghaa vella kii eteva tani ghaa alomasaanga, me am, karika am sosso, me lo atoa vara la kupi sso, am gheelei rungainila.”
53 Me nau Iesu ghe kasu vulila ia o voto ateva me Paresi etoa me tau ngai aapasunga ngatoa tale inangari nipaopao laghe sessaieiliilala, me laghe kookolomi oroieili nikokkolomi. 54 Laghe sassaia tani nongo va ghe auliaa righi sesa inangari.

11:15: Mat 9:34; 10:25.

11:16: Mat 12:38.

11:22: Kol 2:15.

11:23: Luk 9:50.

11:27: Luk 1:28, 42, 48.

11:29: Mat 16:4.

11:31: 1 Ki 10:1-10.

11:32: Jona 3:5-10.

11:33: Mak 4:21; Luk 8:16.

*11:33: Kasina uru ngai laghe pitila, karika laghe uela va, o eaakou rungainia tale teva aikaai manu.