28
Iesu ghe mene totula
(Mak 16:1-8; Luk 24:1-12; Jon 20:1-10)
Nau eteva nau manga ateva ghe ruula, me elue talaua poopooa tale aitiutiu eteva tana nau, Meri aMakdala ia me mene kateva Meri lalu ghe lao sio tani taatara tale liengani niaikkaia ngateae.
Paka rukeruke ateva ghe lutula nongina lalu ghe tiitingina ta kapuna ensolo ateva Vau palepale ghe sio mae epona liu me ghe atakiri vella atu eteva ghe gheelei runga liengani niaikkaia ngateae me ghe tokala epona tale atu eteva. Mallanga ateva ta vilikina tani nonginaaili ravaravaia ateva me unna aiaasae usousoanaaili nongina karaane ateva. Lo atoa laghe aitoiaa liu niaikkaia ngateva laghe matautu saasakiaala, laghe reterete me laghe katu ngalokoi siola tapaa kosa tani nonginaaili matena atoa taumattu laghe asoaso.
Vara me ensolo ateva ghe uela ta vause atoa va, “Am rau mene matautu. Akilakila va am aloanna tani tara Iesu, ia o ghe matela tale aikotoo. Mat 12:40; 16:21.Karika ia oia. Ange totula nongina ghe auliaala. Am lange sso tara nongina laghe alokoiela. Gharovaeaata ta am kasu me am laa auliaa ta kapuna disaepolo atoa va ange totula tale nimate, me aue am taraia eGalilii, ta ange muemue lao sio okae.”
Vause atoa laghe matautula me laghe pasula tale nimasimasi. Gharovaea ta laghe kasu vulila liengani niaikkaia ngateae me laghe masimasi etinginala tani laa ghauliaa kieira disaepolo atoa. Nau eteva laghe laolao, Iesu ghe sousoulala me ghe uela etaira va, “Elue talaua.” Me laghe mae akalakalaa sio tale liue kkena Iesu me laghe posoposo kkena me laghe kkaueiniela. 10 Mat 26:32.Me Iesu ghe uela etaira va, “Am rau mene matautu. Am laa ghauliaa ta tueghi me nengaghi etoa va la lao eGalilii me aue la laa taraieghi okae.”
Inangariira lo atoa laghe toitoi liengani niaikkaia ngateae
11 Nau eteva vause atoa laghe kasukasu elaolao tau ngai uvii etoa laghe aaitoiaa liengani niaikkaia ngateae laghe ssola tale masaliki taatara ateae me laghe aulia ngakapaailiila voto ghe lutula ta namu ngatoa ta pristi etoa. 12 Nau eteva namu ngatoa ta pristi etoa laghe nongola, laghe kolo aitauaala namu ngatoa me laghe aippooa ngaitauaala tani ghelei righi salana va la poli tau ngai uvii etoa tale namuu viliki veu, me la nim usilaa nongina vaalua aue ila la ghauliaa. 13 Laghe uela ta tau ngai uvii etoa va, “Am ue va, ‘Kapuna disaepolo atoa Iesu la mae sio tani ainao Iesu eleivoo nau eteva ami ghe aseasekanua.’ 14 Me arova gavana ngateva enongo va am ue va am ghe asekanuela me laghe ainaola Iesu, am rau mene annaa. Aue ami aippooaa teeia me karika aue am ghaa righi maamatana etana.” 15 Tau ngai uvii etoa laghe ghaala viliki veu me laghe auliaala voto laghe uela va la ghauliaa, me ia o kiukiu eteae ghe kasu ekapa seela ta aJiu etoa tale ia o nau eteva.
Kinatama niuungu eteva Iesu
ghe taue lao sio ta disaepolo atoa
(Mak 16:14-18; Luk 24:36-49; Jon 20:19-23; Apos 1:6-8)
16 Mat 26:32.Vara me kasangaulu me kateva (11) disaepolo laghe lao sio eGalilii me laghe saela tale motouru eteva nongina ghe auliaala etaira va aue la laa taraia etana. 17 Nau eteva laghe taraiela laghe kkaueiniela, me katoa etaira laghe tam aikaaiaala va laghe tarala Iesu. 18 Jon 13:3; Ips 1:20-22.Vara me Iesu ghe mae sio etaira, me ghe uela etaira va, “Ngaghele ghaala nimatuutuliena akapa epona liu me tale kosa ateva oia. 19 Mak 16:15-16; Apos 1:8.Liuna avalua o me am kasu me am mene ghaa righi disaepolo tale patunganua akapa atoa me am asuula tale ararina ateae Tamaghi me ta Natuna me tale Spirit Manga. 20 Me am apasunga etaira tani nongo usilaa isaa akapaaili voto aghe auliaala etaimim me aue atoka teeiem tale nau ekapa atoa elaa ghaa airuuruu tale kosa ateva.”

28:6: Mat 12:40; 16:21.

28:10: Mat 26:32.

28:16: Mat 26:32.

28:18: Jon 13:3; Ips 1:20-22.

28:19: Mak 16:15-16; Apos 1:8.