1 Aku taaina ma aku kave nei. Nau e hiihai maa kootou ki mannatu i te Lono Taukareka ni hakaea atu nau, teelaa ni toa kootou aa teelaa e taaohi manava ai kootou. 2 Teenaa ko te Lono Taukareka ni hakaea atu nau ki kootou. Kootou ma ki hakassaoria te Lono Taukareka nei, ki mee naa taratara nei e tauhia kootou ki mau, aa ki mee seai raa, kootou naa ni lotu vare koi.

3 Nau ni hakaea atu ki kootou aku taratara ni too i TeAtua, i teenaa ni taratara hakamaatua iloo. Naa taratara naa e mee peelaa: Christ ni mate ki uiia naa haisara taatou, e mee pee ko naa taratara te Laupepa Tapu.✡Is 53.5-12 4 A Ia ni tanumia aa ni hakamasikeria no ora imuri naa aso e toru, e mee pee ko naa taratara te Laupepa Tapu.✡Ps 16.8-10; Mt 12.40; Acts 2.24-32 5 A Ia ni hakasura ki Peter, aa ki oti raa hakasura iloo Ia ki tana taka sinahuru maa ttakarua aposol.✡Mt 28.16-17; Mk 16.14; Lk 24.34,36; Jn 20.19 6 Kimuri raa, hakasura iloo Ia i te saaita tokotasi ki naa tama e ttoe i te rima naa rau i naa tama e tautari kiaa Ia. Te mahi ana naa tama naa koi ora i te saaita nei, aaraa tama iaa ku oti te mmate. 7 Ki oti raa, hakasura iloo Ia ki James, araa hakasura iloo Ia ki ana aposol raa hakkaatoa.

8 Nau nei ko te tama ni hakasura mai a Ia hakamuri hakaoti, niaaina maa nau e mee ma se tamariki e irikina i taku saaita ni haanauria mai.✡Acts 9.3-6 9 I te aa i aa nau nei e taka i laro hakaoti naa aposol hakkaatoa. Nau see tau te heheuna ma se aposol, i aa nau ni mee pakavaina a nau naa tama te lotu TeAtua.✡Acts 8.3 10 Tevana iaa TeAtua ni aroha iaa nau, teenei e tiputipu ai nau peenei. A Ia ni see aroha vare iaa nau; aku heuna nei e llasi are i naa heuna aaraa tama, tevana iaa nau see heheuna ki aku tino mahi; te laaoi TeAtua e heheuna iaa nau. 11 Niaaina maa teelaa ko nau raa ni hakaea atu, aa seai maa teelaa ko aaraa tama raa ni hakaea atu, teenei ko naa taratara maatou hakkaatoa e hakaea, aa teenei ko naa taratara ni toa kootou.

12 Ki mee maa maatou ni hakaea atu maa Christ ni hakamasikeria i te mate, peehea naa taratara aaraa tama i kootou maa naa tama e mmate raa ma ki see hakamasikeria i te mate? 13 Ki mee maa naa tama naa e taratara maaoni raa, teenaa e mee maa Christ ni see hakamasikeria i te mate hoki. 14 Aa ki mee maa Christ ni see hakamasikeria maaoni raa, teenaa maatou see hai taratara ki hakaea atu, aa kootou see hai mee ki hakattina. 15 Maatou nei hoki ku tarataraina maa maatou ni tama e taratara kailallao i TeAtua, i maatou ni hakaea atu maa Christ ni hakamasikeria TeAtua. 16 Ki mee maa naa tama ni mmate raa see hakamassikeria, teenaa e mee maa Christ hoki ni see hakamasikeria. 17 Aa ki mee Christ ni see hakamasikeria raa, kootou naa ni lotu vare koi ki te tama koi moe ka mate. Kootou naa koi nnoho ma naa haisara kootou. 18 Te mee naa hoki ma ki mee ma naa tama e illoa i Christ aa ku oti te mmate raa ku mmate hakaoti. 19 Ki mee maa taatou e hakatina maa Christ e tokonaki koi ki taatou i te saaita taatou e nnoho i te maarama nei raa, taatou nei ko naa tama are e ttaka hakaaroha i naa tama hakkaatoa i te maarama nei.

20 Tevana iaa te taratara maaoni raa e mee maa Christ ni hakamasikeria TeAtua i te mate, ki hakailoa mai ki taatou maa naa tama ku oti te mmate raa ma ki haka massikeria hoki a Ia. 21 Te mate raa ni sura mai i te vana te tama tokotasi ni mee, peelaa hoki naa tama e mmate raa e hakamassikeria i te vana telaa tama e mee. 22 Te henua katoo e mmate i naa ora laatou e hakauu ki Adam, peelaa hoki te henua katoo ma ki haka massikeria no ora, i naa ora laatou e hakauu ki Christ. 23 Naa tama katoo e takkoto naa sao laatou e tukua ki haka massikeria: Christ ni hakamasikeria imua, aa tana sao ma ki ahemai raa, naa tama hakkaatoa e tautari kiaa Ia raa ma ki haka massikeria hoki. 24 Aa teenaa te hakaoti ana naa mee hakkaatoa raa ku tae mai; Christ ma ki hetaa no lavaa a Ia naa tuku, naa hakamau, aa ma naa aitu haimahi te maarama nei, aa ma ki hookii ake te Nohorana raa ki TeAtua Tamana. 25 I te aa, i Christ ki noho hakamaatua ki tae ki te saaita TeAtua ku oti te taaia a Ia hakkaatoa naa tama e tautau haaeo ma Ia raa no tukua i laro naa tapuvae te tama naa.✡Ps 110.1 26 Naa mahi hakaoti ma ki seua raa ko naa mahi te mate. 27 I te aa, i te Laupepa Tapu raa e mee maa, “Naa mee hakkaatoa ni tukua TeAtua i laro ana tapuvae.” Taatou iaa e illoa maa te taratara e mee maa, “naa mee hakkaatoa” raa, see mee i TeAtua, te tama e tukua a Ia naa mee hakkaatoa ki takkoto i laro Christ.✡Ps 8.6 28 Tevana iaa i te saaita naa mee hakkaatoa raa ku oti te tukua ki takkoto i laro te roorosi Christ raa, teenaa a Ia tana tino, te Tama TeAtua, ma ki hakanoho soko Ia i laro TeAtua, te tama ni tuku naa mee hakkaatoa i laro aana, aa teenaa TeAtua ma ki noho hakamaatua i naa mee hakkaatoa.

29 Ki mee maa naa tama ku oti te mmate raa see lavaa te massike mai i te mate, ai teelaa se ara peehea aaraa tama e hakaukau tapu ma ki tokonaki laatou ki naa tama ku oti te mmate? Se aa laatou e mannatu ma ki mee? Ki mee maa teenaa se vana maaoni pee ko naa taratara aaraa tama maa te mate raa ma ki see hakamasikeria no ora, ai aaraa tama iaa e hakaukau tapuria ki tokonaki laatou ki naa tama ku oti te mmate? 30 Ki mee maa naa tama e mate raa ma ki see hakamassikeria, ai maatou ku hakauru are ki te kau haaeo ki tauppiri maatou ki mmate i te kau saaita? 31 Aku taaina ma aku kave nei. Nau e taupiri ki mate i naa aso hakkaatoa! Nau e taratara atu naa mee nei i aa nau e hiahia i kootou, i naa ora taatou e hakauu ki Jesus Christ, TeAriki taatou. 32 Ki mee maa nau ni hetaa vare koi ma naa tama e haia ma ni “manu vao kaittama” i te kina nei, i Epises, i taku tino hiihai, se aa nau ni too i taku vana ni mee naa? Aa ki mee maa naa tama e mmate raa ma ki see hakamassikeria, teenaa, taatou ku tau koi maa te taratara e mee peelaa, “Taatou ki kkai ka unu hakaoti, i taiao taatou ku mmate.”✡Is 22.13

33 Kootou mmata ki see hakarereesia kootou. “Naa sosorina taukalleka kootou naa e lavaa te huria i naa tama e hakallika e ttaka ma kootou.” 34 Kootou ki tiiake naa sosorina haisara kootou, aa kootou ku ahe no mannatu hakaraaoi. Nau ku taratara atu te mee nei ki nnapa kootou: Aaraa tama i kootou seki illoa iloo i TeAtua.

35 E mee te tama ma ki vasirisiri peelaa, “Naa tama ku oti te mmate raa ma ki hakamassikeria peehea? Ni haitino peehea ma ki massike ma naa tama naa?” 36 Teenaa ni taratara vvare koi! Kootou e illoa maa te hua laakau e toria raa see lavaa te somo i te saaita naa koi. Ki mee maa te hua laakau naa see moe iloto te kerekere raa ki para imua, te laakau naa see lavaa te somo are. 37 Te laakau ku oti te somo no lasi raa see hakaranatia kootou no toria ma ki somo hoki. Seai. Kootou e toria are kootou naa hua te laakau naa. 38 Saaita te hua laakau naa e somo raa, teelaa ko TeAtua raa e penapena naa tiputipu te laakau e somo ake naa, te laakau koi e kee ana tiputipu.

39 Aa naa haitino naa mee katoo e ora raa seai ko te haitino tokotasi. Naa tama raa e mee naa haitino e tiputtipu ki te tiputipu tokotasi; naa manu raa e kkee; naa manu lellee raa e kkee, aa naa ika raa hoki e kkee.

40 Teelaa hoki e mee naa haitino te lani aa ma naa haitino te kerekere. Te hakasoro mmata naa haitino te lani e kee ma te hakasoro mmata naa haitino te kerekere. 41 Te laa raa e mee tana tino tiputipu hakasoro mmata, te marama raa telaa tiputipu hakasoro mmata, aa naa hetuu raa e kkee naa hakasoro mmata laatou; aa i loto iloo naa hetuu naa raa, naa hetuu e kkee hoki naa hakasoro mmata laatou.

42 Teenaa te tiputipu ma ki sura i naa tama e mmate e hakamassikeria no ora. Saaita te haitino te tama e tanumia raa, teenaa se haitino e moe no para; tana saaita e hakamasikeria raa, te haitino naa ma ki takoto mata ora peenaa. 43 I tana tanumia ana raa, te haitino naa e tiputipu hakallika ka matanaenae, aa tana saaita e hakamasikeria raa, te haitino naa ma ki hakasoro mmata ka mata ora. 44 I tana tanu mia ana raa, teenaa se haitino te maarama nei, aa i tana saaita e hakamasikeria raa, teenaa se haitino e hakaoratia TeAitu. Ki mee maa e mee te haitino te maarama nei, teenaa e mee hoki te haitino aitu. 45 Te Laupepa Tapu raa e taratara peelaa, “TeAtua ni penapena te tama mua raa no kauake tana ora, tana inoa ko Adam”, tevana iaa te Adam hakamuri raa ko TeAitu hakaora tama.✡Gen 2.7 46 Teelaa seai ko te haitino aitu raa ni hakasura mai imua, teelaa ko te haitino te maarama nei are, aa ki oti raa te haitino aitu. 47 Te Adam mua, te tama ni penaa ki te kerekere, se tama te maarama nei. Te Adam hakamuri raa iaa, teenaa se tama ni sura mai i te lani. 48 Naa tama te maarama nei e ttaka ma te tiputipu te tama ni penaa ki te kerekere. Naa tama te lani raa iaa e ttaka ma te tiputipu te tama ni sura mai i te lani. 49 Taatou e ttaka ma te tiputipu te tama ni penaa ki te kerekere, peelaa hoki taatou ma ki ttaka ma te tiputipu te Tama te lani.

50 Aku taaina ma aku kave nei. Nau e taratara raa ko te mee nei: Te mee e sura mai i te pukunohi aa ma i te ttoo raa see lavaa te noho i te Nohorana TeAtua, aa te haitino e moe no para raa see lavaa te too te ora e ora hakaoti.

51 Kootou hakannoo mai ki kauatu nau te taratara huu nei: Taatou ma ki see mmate hakkaatoa, tevana iaa i te saaita te puu hakaoti e tani raa, taatou ma ki ffuri no kkee. 52 Naa tinotama taatou ma ki hakateki no ffuri, ma ki vave ma ko naa kkemo te karamata. Ssao te puu hakaoti e tani raa, naa tama ni mmate raa ma ki haka massikeria, aa laatou ma ki see lavaa hakaoti te mmate. Taatou hoki, naa tama koi ora, ma ki hurisia no kkee.✡1 Thes 4.15-17 53 I te aa, i te mee e moe no para raa ki hurisia ki takoto ka ora peenaa; te mee ma ki mate raa ki hurisia ki takoto see mate. 54 Teenaa, i te saaita te vana nei ku sura, aa te mee e moe no para raa ku oti te huri no takoto ka ora raa, teenaa naa taratara te Laupepa Tapu raa ma ki ttino. Teenaa ko naa taratara e mee maa, “Te mate raa ku see haimahi i aruna taatou! Ana mahi ku oti hakaoti!”✡Is 25.8

56 Te mate raa e kauake ana mahi te haisara ki haia te tama ki hakallono isu, aa te haisara raa e kauake ana mahi naa Loo Moses. 57 Tevana iaa taatou ki fiaffia i TeAtua, i taatou e tokonakina mai TeAriki Jesus Christ, ki lavaa taatou te hakahiti vaaruna te mate ma naa haisara taatou.

58 Aku taaina ma aku kave nei. Kootou ki taaohi manava i TeAtua. Kootou e illoa maa naa heuna TeAriki e haia kootou naa seai ni heuna vare. Kootou ki heheuna hakappuru ki lavaa kootou naa heuna TeAriki.